Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 9,560)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kumikettu

    Miun nuorissa kuusikoissa ei ole lahopuuta tarpeeksi, eikä lähimaillakaan. Meinasin ajaa kärrillä niitä sinne, laiskuuttani pilkkomatta jääneitä haavan ja koivun pöllejä männävuosilta. Siinähän tintit kaivelevat ötöjä.

    Ei lahopuun määrästä puheen pitäminen ole aina turhaa riehkäsemistä

    Gla Gla

    Ylen otsikko oli, että Suomi on yksi huonoimpia monimuotoisuuden säilyttäjiä. Jutussa annettiin ymmärtää, että kyse oli vertailusta Fennoskandiassa eli Suomi, Ruotsi, Norja ja vähän Venäjää. Ilmeisesti arviointi tehtiin avohakkuussa säästettävän puuston perusteella, vaikka monimuotoisuus muodostuu huomattavasti monimuotoisemmasta kokonaisuudesta. Mutta asfaltoidun torin varren helsinkiläisvihreille tuo otsikointi riittää. Venäjälläkin on luonto paremmin hoidettu kuin meillä, vaikka esim. jätevesien puhdistuksen kanssa on niin ja näin. Tai kuolan päästöjen jne. Tai Ruotsi, jossa hakataan 90% kasvusta eli määrä, jota meidän vihreät eivät ikinä voisi hyväksyä ja jossa on metsää jäljellä 66% maa-pinta-alasta (meillä 72%). Suomeen verrattuna kaksinkertainen väkiluku tuskin luontoa millään tavalla kuormittaa. Norjasta en tiedä mitään. Onko siellä edes muuta kuin vuoristoa ja öljynporauslauttoja. Eihän ne edes öljyänsä käytä, kun ostavat öljyrahoilla sähköautoja. Mistä lie talvivaarasta niihinkin tarvittavat mineraalit louhitaan.

    Mutta kun täkäläisen metsätalouden on sanottu olevan maailman huippuluokkaa, ehkä neljäs sija siinä seurassa Ruotsin, Norjan ja Venäjän jälkeen ei ole huono asia. Näin se jääkiekossakin yleensä menee. Tai ainakin hiihdossa.

    Gla Gla

    Samaa mieltä olen siitä, että kasvatusmenetelmä ei ole kiinnostava asia tässä suhteessa. Olennaista on se, miten metsiä kyseisellä menetelmällä hoidetaan. Toki teen sitten jatkossa leimikot siten, että otan mukaan viereisen kuvion, mutta säästän sen jättöpuustona. Näin saadaan tilastot kuntoon. Olennaista on kuitenkin se, että meillä olisi edellytykset kasvattaa sekametsiä tai kaksivaiheisia kuusi-koivumetsiä heti taimikkovaiheesta alkaen. Siihen ei kukaan julkisuuden luonnostahuolestuja ole huomiota kiinnittänyt. On vain vaatimuksia lahopuustolle ja hakkuiden vähentämiselle. Ja tietysti jaksollisen kasvatuksen tuomitsemiselle.

    Mardy

    Tuossa Ylen jutussa korostettiin lahopuun merkitystä ja olen metsästäessäni kulkenut Kaakkois-Suomessa 25 000 hehtaarin (yksityisiä maita) ja Kainuussa 10 000 hehtaarin (metsähallituksen) alueilla ja ihan tarkoituksella arvioinut lahopuun määrää metsäalueilla ja kyllä monessa tapauksessa hehtaarilla jää reilusti alle 10 pikkutukkirungon lahopuiden määrä. En tiedä lasketaanko kantojen tilavuus mukaan suositukseen ja mikä on nykyinen suositus on ylipäätään. Lisäksi monesti etenkin männiköiden kenttäkerros on parturoitu paljaaksi kaikesta marjanvarpua korkeammasta. Myös esimerkiksi pystyyn lahonnutta koivunrunkoa tiaiselle pesäkolopuuksi saa kyllä ihan tosissaan etsiä ja pidemmän matkan kävellä. Toki nuo Metsähallituksen ja Kaakkois-Suomen runsaan metsäteollisuuden alueet ovat voimakkaimmin hakattuja alueita Suomessa, mutta tämä huomiona näin metsästävänä luonnonystävänä ja pikkuisen omankin metsäpalan omistavana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paitsi erilaisille lahopuusta riippuvaisille eliöille, lahoavasta karikkeesta muodostuva maan orgaaninen aines on välttämätön myös maan ravinnetalouden kannalta. Mitä enemmän ja järeämpää lahopuuta, sen suurempi on maan ravinteiden pidätyskapasiteetti, noin yksinkertaistaen. Ravinteiden pitää tietenkin myös kiertää ja kierrätykseen tarvitaan hyönteisiä, sieniä ja bakteereita. Nykytiedon valossa osa näistä pieneliöistä pystyy jopa sieppaamaan typpeä ilmasta. Joka tapauksessa hyvä maaperä pidättää avohakkuun jälkeen ravinteet ja ne eivät näin huuhtoudu vesistöihin sukkession alkuaikana kun pintakasvillisuuden ja taimien ravinnetarve on alhainen. Oikein vanhassa metsässä ravinnevarasto voi olla suuri mutta kierto hidas.

    risuparta

    Normaali reaktio apulanta ja räkäpetäjä porukalta! Viher, vassareiden reporadio valehtelee.

    Kumpikaan: Ilkka Majamaa tai Matti Koivula ei ole Ylen töissä vaan Luken.

    Suomen metsien monimuotoisuuden tilanne on huonoin maailmassa. Muualla sitä ryhdyttiin korjaamaan -80 luvulla. Jätettiin hakkuissa suuret puu yksilöt ja seka metsää suosittiin. Kuolleiden puiden annetaan jäädä koskematta.

    Ruotsissa hakkuiden ulko puolelle jää 11% . Suomessa 2,5%.

    Suomessa monimuotoisuutta on edistetty juhla puheissa ja metsäteollisuuden kabineteissa. Ruotsissa METSISSÄ!

    Visakallo Visakallo

    Risuparta: ”Ruotsissa hakkuiden ulko puolelle jää 11% . Suomessa 2,5%.”

    Sitten kun Risuparta heräilee, niin hän voisi hieman avata noita lukuja, jotta niitä voisi joku uskoakin.

    Tolopainen Tolopainen

    Näytti siinä pari eläkeikää lähestyvää virkamiestä käyneen metsässä rapsuttamassa maatuneen rungon kaarnaa ja antoivat väkeviä lausuntoja, tosi väkeviä. Lahopuita lissee. Metsissä on lahopuuta enemmän kuin koskaan, jos aletaan kaikki laskea.

    Gla Gla

    Risuparta: ”Normaali reaktio apulanta ja räkäpetäjä porukalta! Viher, vassareiden reporadio valehtelee.

    Suomen metsien monimuotoisuuden tilanne on huonoin maailmassa.”

    Valehtelusta puheenollen, voitko osoittaa todeksi väitteesi, että Suomen metsien monimuotoisuuden tilanne on huonoin maailmassa?

    Toisaalta kun tilastoja katsoo, EU-maiden keskiarvo metsien osuudesta maapinta-alasta on vajaat 37%. Suomessa se on 72%, luku on EU:n korkein ja maailman valtioista 10. korkein. Suojeltujen metsien määrä Suomessa ainakin EU-tasolla on hallitseva. Esimerkiksi Hollannin kokonaismetsämäärään (89% metsistä hävitetty peltojen ja rakentamisen tieltä) verrattuna Suomessa on pelkästään suojeltuja metsiä seitsenkertainen määrä.

    Kun muut maat ovat onnistuneet hävittämään valtaosan metsistään, vaaditaan aika paljon pokkaa tulla selittämään metsien monimuotoisuuden ongelmista Suomessa.

    Toisaalta kommenttini oli taas kerran tyhjille seinille puhumista. Risuparta vaan naureskelee partaansa, kun saa härnätä muita tällä palstalla. Hyvä näin, koska jos joku oikeasti ajattelisi Risuparran tavoin, siitä kannattaisi tällaisen ajattelijan olla oikeasti huolissaan.

    Gla Gla

    Yle: ”Esimerkiksi Ruotsissa jätetään hakkaamatta keskimäärin 11 prosenttia hakkuualueista.”

    Visakallon kysymys on hyvä eli mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Jessen energialeimikosta kolmannes jäi hakkaamatta, Suorittava tuntuu herkästi jättävän hakkuun kokonaan tekemättä, kun eivät ole kelvollisia kohteita ja olenpahan minäkin erään leimikon tarjonnut kunnostettavaksi, joka hakkaamatta sillä kertaa jäi. Ostomies tosin totesi tilanteen ennen kuin toi paikalle moton. Itse kunnostin tuon kohteen myöhemmin ja silloinkin osa kuviosta sai jäädä käsittelemättä eli tuosta leimikosta tuli hakkaamatonta osuutta jo toiseen kertaan. Muitakin esimerkkejä tilastokelpoisista viherpesuhakkuista löytyy eli eiköhän näistä tuo 11% helposti kerry.

    Jos Risuparta ei ole 100% provoilija, varmaan selvitys lukuihin varmasti saadaan pikaisesti.

     

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 9,560)