Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 9,557)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kumikettu

    Kiitos AJ:lle vinkistä. Olen suunnitellutkin tällaista, mutta vielä on ajatukseksi jäänyt vain. Oman mielenrauhani takia olen kuitenkin tehnyt alueella jokamiehen verenpaineen alennusoperaatioita eli pystyurinoita. Niitä en ilmoittele kyltissä.

    Visakallo Visakallo

    Tuo A.J:n kylttikeino olisi varmasti ihan tehokas, mutta saattaa tänä päivänä aiheuttaa melkoisen some-räjähdyksen! Yksi luomu-keino on osoittautunut sangen tehokkaaksi: Jos parhaat marjapaikat pystyy ympäröimään raivatuilla taimikoilla siten, että raivaus ulottuu tienlaitaan, on sen karkoitusteho hyvä. Nykymarjastajat kun tarvitsevat metsään mennäkseen valmiit polut. Viime kesänä kävin mielenkiintoisen keskustelun metsävadelman kerääjän kanssa, kun tein varhaisperkausta taimikossa, missä oli myös hyvin vadelmia. Tekeydyin työmieheksi, en paljastanut olevani alueen omistaja. Marjastaja noitui pahemman kerran, kun kaikki paikat raivataan, eikä mihinkään pääse kohta marjaan!

    Tikkula Tikkula

    Paljon niitä karhun kuvia paikalliseen face ryhmään. Siis niitä jotka oikeesti siellä ovat. Töissä iltana käytii hätisteleessä karhua joka koitti vaan ensin jäädä piiloon koiraa ja miestä. Lähti sitten, jo viime yönä toinen Nalle samoilla paikoilla. Hetken mietin uskaltaako lähteä itsekkään aamuvuoro on sahailee.

    jees h-valta

    Eipä taida ketään uskoa kemialliseen torjuntaan kun sitä ei ole saanut tehdä kymmeniin vuosiin. Taitaa olla turhaa kyltitystä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jokamiehenoikeudella saa poimia, mutta ei tietty aivan toisen pihapiiristä.

    Muistatteko vielä Kätkäläinen-elokuvan? Wikipedia: ”Kyläläiset käyvät taistoon lentomyrkyttäjää vastaan ja yrittävät saada hänet lopettamaan myrkytyksen. Pietu Aholainen erityisesti haluaa myrkytyksen lopettamista, koska hänellä on tuottoisa hilla-alue, jolla hän aikoo panna rahoiksi.”

    Muistin niin päin, että Kätkäläinen olisi käyttänyt vesakkomyrkkyvaroituskylttiä suojatakseen hillojaan poimijoilta. (Eikö suomen kieli olekin hieno?)

    Puuki

    Kätkäläinen käytti dynamiittiä lakkasadon kaappaajia vastaan –  ”Ampu tulloo, henkenlähtö lähellää …”

    Marjoja ei saisi poimia nurkkajuuresta vaikka kuinka on jokamiehenoikeudet olemassa.

    Itselleen voi kasvattaa marjoja lannoitusalueella, jonka ilmoittaa kylteillä. Viljelty alue ei kuulu jokamiehenoik.  piiriin.

    Petkeles Petkeles
    Tolopainen Tolopainen

    Nämä on näitä höpöjuttuja. Suomen luonnossa ei ole mitään erityistä, jota ei olisi havumetsävyöhykkeellä. Lahopuita on metsät täynnä, kun vain viitsii lähteä kirjoituspöydän takaa katsomaan. Suomessa hakattavat aukotkin on paljon pienempiä kuin verrokkimaissa.

    Puuki

    Puun kasvatustapa ei selostuksen mukaan ole ratkaisevaa vaan se mitä puuta jätetään. Lehtipuusekoituksia ja lahopuita hömötiasille. Eurokantoja on tehty vasta niin vähän aikaa, että sopivaa lahopuuta niissä on vielä vähän.  JK:n kuusikot ei ole sen parempia kuin yksitoikkoiset tasaikäiset yhden puulajin kuusikotkaan.  Päin vastoin , lehtipuusekoitusta on paljon vaikeampi pitää yllä jk:n metsissä kuin tasaikäisissä.     Hömötiaisia ja töyhtötiasia oli viime talvenakin syöntipaikoilla kuten ennenkin.    Lähistöllä on sekametsää ja lahopuutakin jokunen motti.  Hömötiaisille auttaa sekin, jos vaikka jätetään pitkiä koivunkantoja jo raivauksissa ja hakkuissa lahoamaan eikä turhaan niitetä aluetta liian siistiksi.

    Ruotsalaisten tapa jossa jätetään talousmetsissä paljon enemmän puuta /ha  voisi olla hyvä, jos sitten tulonmenetys korvataan vaikka Metso-varoista.   Isommat ja harvempaan jätetyt säästöpuuryhmät toimii varmaan mutta hakkuualueidenkin pitää olla silloin suht. isoja.   Pikkuaukkojen reunoillehan jää säästöpuuta muutenkin automaattisesti.

    mehtäukko

    Tolopainen oikeassa. Kyllä uuninpankolta ja asfalttitieltä kiikaroidessa ei näekään mitään.

    Kuulin tuon uutisen aamulla ja onhan se yhtä potaskaa. Lumen katkomaa ja kaatamaa sekä vanhoja tuulenkaatoja on metsissä paikoin ettei sekaan sovi. Ei ole missään äänitorvessa edes mainittu suurista tuhopuumääristä, jotka jäivät ötökän pesäpuiksi.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 9,557)