› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 9,738)
1 2 3 … 313 314 315 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 12.5.2022, 12:28

    Varpusen häviämiseen maaseudulla vaikuttaa maanviljelyn ja karjanhoidon muutokset ja jopa loppuminen monilta kyliltä. Omalla ruokintapaikalla viimeisen kymmenen vuoden aikana varpusen tilalle on tullut pikkuvarpunen. Kaupungeissa se ei mikään ihme ole, eiväthän niissä ihmisetkään pysy normaaleina. Hömötiaisen vähenemiseen metsien pirstoutuminen, nuorentuminen ja nykyisten puuntuotantoalueiden puistomaisuus vaikuttavat aivan varmasti.

    Kurki Kurki 12.5.2022, 14:20

    Birdlife:  Hömötiainen on esiintymisensä perusteella metsän yleislintu. Se ei suosi erityisesti vanhoja metsiä, havu- tai lehtimetsiä, vaan pelottoman hömötiaisen voi kohdata kaikkina vuodenaikoina kaikenlaisista metsistä.

    Hömötiainen ei siis tarvitse pelkästään vanhoja metsiä.

    Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle.

    Suomessa on nyt varttuneita metsiä enemmän kuin koskaan ja  monikertaisesti enemmän kuin 1950 luvuilla, kun täälläkin hakattiin kaikki valtion metsät Neuvostoliiton sotakorvauksiin. Runkopuuta Suomen metsissä oli 1950-luvulla  jotain 1300 milj.m3 ja nyt 2500 milj.m3.

    Wiki: Suomen hömötiaiskanta on pienentynyt huomattavasti 1940–1950-luvuilta lähtien, ja vuoteen 2019 mennessä pesivien parien määrä oli laskenut hieman yli 400 000:een.

    BirdLife pitää hömötiaisen kaltaisen metsän yleislinnun vähenemistä huolestuttavana. Ympäri vuoden samoissa suomalaisissa metsissä esiintyvän hömötiaisen vähenemisen täytyy johtua metsissä tapahtuneista muutoksista – siis metsätaloudesta.

    Suomen metsien historia ei tue tuota käsitystä.

    Viime vuosikymmenien metsätaloustoimet ovat selvästi olleet hömötiaiselle epäedullisia.

    Paremminkin voisi sanoa, että pienviljelyksen loppuminen Suomen maaseudulla on suurin syy hömötiaisen vähentymiselle sen talviravinnon hankinnasta päätellen.

    Wiki: Syksyllä se varastoi ahkerasti ruokaa keräämällä pelloilta kauranjyviä ja rikkakasvien siemeniä sekä havupuiden siemeniä ja hyönteisiä. 

    Ennen joka eläintilalla maaseudulla viljeltiin viljaa ja oli rikkakasveja pellot täynnä, mutta nyt 20 viime vuoden aikana suurin osa maatalouden harjoittajista ovat lopettaneet toimintansa.

    Homötiaisen elinvoimaisuuden heikentyminen liittyisi paremminkin perinneympäristöjen umpeenkasvamiseen, jolla ei ole metsien hakkuiden kanssa mitään tekemistä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 12.5.2022, 18:19

    Helsingin yliopiston valtakunnalliset talvilintulaskennat (alkaen vuodesta 1956) kertovat hömötiaishavaintojen olleen vakaat aina vuoteen 1990 asti, jonka jälkeen havainnot ovat pudonneet kymmenesosaan. Myös talitiaishavainnot olivat vakaat 1990 asti, josta lähtien havainnot ovat kaksinkertaistuneet. Sinitiaishavainnot olivat myös suht vakaat vuoteen 1990 asti, jonka jälkeen ne ovat jokseenkin suoraviivaisesti lisääntyneet nelikymmenkertaisiksi.

    Nostokoukku 12.5.2022, 19:02

    Jos hömötiaisen väheneminen johtuu ilmastonmuutoksesta, kemikaaleista tai jostain selittämättömästä ilmassa leijuvasta syystä, miten on mahdollista samanaikainen tali- ja sinitiaisten kannan moninkertaistuminen, jopa monkikymmenkertaistuminen. Outoa , miten nuo ”kaasut” osaavat erotella tiaislajit ? Hömötiaisen vähenemise selvittämiseksi  katsokaamme me kaikki metsänomistajat rehellisesti sinne metsiin. Sieltä se arvoitus ratkeaa. Selkeät metsälajit töyhtö- ja hömötiainen vähenevät, muut tiaislajit runsastuvat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.5.2022, 09:04

    Jos katsoo Suomen Luontopaneelin paperia, niin se ehdottaa että bd-strategian toteutus olisi maakuntakohtainen tilastoinnin helpottamiseksi ja alueellisen kattavuuden takaamiseksi. Tilakohtaisessa ei oikein ole järkeä: sehän tarkoittaisi että jokaiselta metsätilalliselta lunastettaisiin 10 % suojeluun eli se FSC:n vaatimus (5 + 5 %) jo tuossa kohtaa kaksinkertaistuisi. Lisäksi leveät PEFC-suojakaistat. Mitä jää talousmetsäksi?

    Sinällään se että jokaisella metsätilalla olisi monimuotoisuusalueita olisi hyvä asia, koska niistä muodostuu uhanalaisten leviämistä auttavia ekologisia askelkiviä ja käytäviä. 5 % suojeltua ja 5 % puolisuojeltua kuten FSC vaatii on yksi tapa toteuttaa tätä. Säästöpuut ja muu luonnonhoito ja lakikohteet toinen tapa. Olisi hyväksyttävyyden kannalta hyvä jos metsänomistajalla säilyisi vapaus valita omat keinot ja kohteet.

    Puuki 13.5.2022, 09:11

    Heitän vielä yhden mahdollisen lisäsyyn hömötiasten vähenemiselle: hömötiainen on altis vaalean värinsä ja rohkeutensa takia lumikelien vähennyttyä jäädä petolintujen saaliksi (nekin on runsastuneet). Samaa aiheuttaa tosin metsien alikasvoksen suojan väheneminenkin mutta ennen oli tilanne siinä suhteessa nykyistä pahempi .  Vielä 1990-2000- luvuillakaan  ei  jätetty  säästöpuuryhmiä metsiin.

    Lajien muutoksia tapahtuu  jatkuvasti. Esim. rusakot vie tilaa metsäjänikseltä ilmastonmuutoksen avittamina.  (eilen viimeksi pari vietti lyhyen ”intiimin hetken” keskellä pihakivetystä).

    Scientist Scientist 13.5.2022, 10:07

    En usko että hömötiainen väheneminen johtuu mistään kemikaaleista. Syyt lienevät lähinnä metsän rakenteessa ja ilmastonmuutoksessa. Hömötiainen on kuitenkin jossain määrin pohjoinen laji ja taantuminen etelässä suurempaa. Sen sijaan kuusitiainen, tyypillinen havumetsän laji on yleistynyt. Tali- ja sinitiaisen yleistymiseen on varmasti vaikuttanut runsas talviruokinta ja pöntötys.

    Gla Gla 13.5.2022, 10:11

    Eli pönttöjen ja talviruokinnan määrä on lisääntynyt?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.5.2022, 10:43

    ”Yhdysvaltojen kasvavat puolustusvelvoitteet on siis O’Hanleyn mielestä syytä hyväksyä, jos ne voivat vakauttaa turvallisuuspoliittista tilannetta laajemmin.”

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008812460.html

    Monimuotokeskusteluun sovellettuna tämä tarkoittaisi että meidän kannattaa toimia itse ja etupainotteisesti, vaikka se tarkoittaisi lisää velvoitteita metsänomistajille, eikä vasta sitten kun ympäröivä yhteiskunta ja markkinat pakottavat siihen. Siksi esimerkiksi hömötiaisen elvyttäminen on kiinnostava kysymys. Kaikkiin muutoksiin kohdistuva neliraajajarrutus ei ole välttämättä paras strategia jos haluamme pysyä markkinoilla.

    Gla Gla 13.5.2022, 10:55

    Jotta voi elvyttää, pitää olla tieto muutoksen syistä. Nyt on vain arvauksia.

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 9,738)
1 2 3 … 313 314 315 … 972 973 974