Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,687 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 4 päivää sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,101 - 3,110 (kaikkiaan 9,687)

1 2 3 … 310 311 312 … 967 968 969

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Gla 10.5.2022, 11:53

Perustelut?

A.Jalkanen 10.5.2022, 15:10

https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/metsalain-erityisen-tarkeita-elinymparistoja-koskevaa-tulkintasuositusta-on-paivitetty-0

Visakallo 10.5.2022, 15:43

Minun puolestani voit aivan vapaasti ottaa töpselin pois seinästä Petkeles!

Otetaanpa esimerkki:

1. 100 hehtaaria metsää, joka on ollut 100 vuotta täysin hakkaamatta.

2. 100 hehtaaria metsää, jota on hakattu 100 vuoden ajan säännöllisesti niin, että sille on syntynyt kehitysluokkajakautuma.

Kummassa tapauksessa metsä ja sen eliöstö on monimuotoisempaa?

Petkeles 10.5.2022, 15:45

1.

Visakallo 10.5.2022, 15:47

Perustelut?

hemputtaja 10.5.2022, 19:32

Hyvä esimerkkikyselmä Visakallolta ja seurauksenan hyvä näyte täydellisestä luonnon lainalaisuuksien ymmärryksen puutteesta, joka monimuotoisesti kolisee viherkansan korvien välissä.

A.Jalkanen 10.5.2022, 19:47

Jatkuva kasvatus todellisuudessa heikentää metsäluonnon monimuotoisuutta – sitä enemmän, mitä pidempään sitä harjoitetaan.

Eniten tiettyyn sukkessiovaiheeseen erikoistuneita lajeja on sukkession alku- ja loppupäässä, siis silloin kun puut ovat pieninä taimina ja silloin, kun valtapuusto on jo kuolemassa, kirjoittaa Seppo Vuokko.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/de547040-fa78-4f5b-a504-ab7eb9ad73fc?

Anton Chigurh 10.5.2022, 20:09

Suora siteeraus vuokolta (mt 54/2022): ”…Vanhakin metsä on kerran ollut nuori. Varttuneen metsän lajit- KUUSTA lukuun ottamatta- ovat syntyneet AUKOLLE, samoin SUURIN osa muista kasveista…”

Kuusta ei tule luontaisesti aukolle, vaan pääasiassa mäntyä ja rauduskoivua, jotka tuottaisivat ilman holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta pienellä vaivalla vähintään 200 miljoonaa kiintoa vuodessa. Neljästä koivukiinnosta tulee tonni sellua, joka tuottaa sellufirman kassaan voittoa 1000 €uroa/ha (kasvu 12 kiintoa/vuosi), saman hyötyy yhteiskunta. Ihmettelen suuresti, kun holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen sallitaan jatkua. Meillä on käytännössä yksi puolue, holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien puolue, jolla on 200 kansanedustajaa (edustavat sataatuhatta holtitonta sorkkaeläinlaiduntajaa). Tässä on valtavat käyttämättömät resurssit, jotka on alistettu riistahallinnon alle.

mehänpoika 10.5.2022, 21:05

Holtiton sorkkaeläinlaidunnus heikentää metsien monimuotoisuutta ratkaisevasti. Uudistusalueet joudutaan istuttamaan melkein aina kuuselle, koska metsänomistajat eivät aiemmin kokemansa muistaen luota muokkausjälkeen syntyviin koivun- ta männyn taimien selviytymiseen hirvituhoilta seuraavien 10 vuoden aikana.

Tällainen noin 50 vuotta jatkunut holtiton hirvipolitiikka on vuodesta toiseen jatkuessaan ollut selvä metsiemme kuusettumista lisäävä tekijä. Tämä on heikentänyt metsien monimuotoisuutta. Ilmastomuutoksen edetessä kuusi on erityisen altis monille yllätyksille, kuten hyönteis- tai sienituhoille. Esim. laajat metsäpalotkin voivat yleistyä laajojen kuusikoiden runsaudesta johtuen.

Kyllä metsiemme monimuotoisuus olisi kunnossa, jos hirvet olisi luokiteltu vahinkoeläimeksi jo 50 vuotta sitten kannan ollessa pieni. Nyt lähes 2 sukupolvea menisi korjatessa metsien monimuotoisuutta, vaikka hirvieläimet säädettäisiin vapaaksi metsästysrajoitteista.

A.Jalkanen 11.5.2022, 19:11

Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsäbiologian kerho kävi tänään UPM:n vieraana Harvialassa. Luken tutkija Reijo Penttilä kertoi uhanalaisten kääpien ymppäyskokeista sekä säästöpuiden ja lahopuun merkityksestä uhanalaisille lajeille. Ymppäykset ovat vasta alkuvaiheessa, tuloksia luvassa myöhemmin.

Päivän aikana opittiin mm. että säästöpuilla on suuri merkitys. (Tästähän on jo ollut seminaareissakin juttua.) Kun lahopuun määrä nousee aukossa yli 10 kuutiometrin, uhanalaisia kääpä- ja kuoriaislajeja saattaa olla Reijo Penttilän ja Juha Siitosen havaintojen mukaan alueella jo useampiakin.

Tuulenkaadoista puhuttiin että metsälakikohteelta saa korjata ötökkälain määrittelemän raja-arvon ylittävät tuulenkaadot, tai ne saa myös jättää paikoilleen mikäli katsoo ettei korjuu kannata. Mahdollisessa tuhojen leviämistapauksessa olisi kuitenkin korvausvelvollinen, jos kuusiporat lentävät naapurin metsään.

Todella vanhojen ja järeiden puiden määrää pitäisi kuitenkin edelleen lisätä. Tässä puhutaan puista, jotka ovat monta kertaa normaalin metsän kiertoajan ikäisiä. Erityisen harvinaisia ovat sivupuulajien eli harvinaisempien lehtipuiden suuret ja vanhat yksilöt. Isoja ja vanhoja puita saadaan lisää metsiin suojelualueita perustamalla, jättämällä niitä säästöpuuryhmiin ja jättämällä tärkeät elinympäristöt ja suojakaistat ainakin osittain poimintahakkuiden ulkopuolelle. Näiden puute saattaa osaltaan selittää esimerkiksi hömötiaisen jatkuvaa alamäkeä: ravintoresurssia ei ole talvella riittävää määrää.