Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,071 - 3,080 (kaikkiaan 9,687)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • hemputtaja

    Lainaus Visakallo: ”Henputtajalle vastaan, että tarkoitin kasvukeskusten rakentamista, mikä luonnollisesti aiheuttaa luontokatoa. Jäljelle jäävää luontoa yritetään vastaavasti säästää ja varjella aivan kuten hemputtaja kirjoittikin.

    Sitä vähän epäilin, mutta tekstin saattoi ymmärtää toisin ja siksi innostuin. Vihjaisin kyllä myös rakentamisesta joka maailmaamme raiskaa.

    Tuo maininta jäljelle jäävän suojelusta on kuitenkin hiukan niinku. Pääkaupunkiseudulla taitaa olla kyse enempi heitteillejätöstä kuin suojelusta. Kaupungit omia ryteikköjään joskus harventelevat, mutta enemmistö saa olla omillaan rauhassa ja monimuotoisuutta riittää.

     

    Kurki Kurki

    Suomessa nykyisin Riippunaava jaTupsunaava ovat elinvoimaisia ja ovat erittäin arkoja rikkisaasteille.

    Suomessa naavoja on 12 (Wiki) ja niistä 9 on uhanalaisia siksi, että ovat elinympäristönsä äärilaidalla eteläisiä, merellisiä kosteiden alueiden lajeja tai sitten maailmanlaajuisesti vähälukuisia kuten Lapinnaava eivätkä koskaan voi Suomessa olla kovin yleisiä.

    Lisäksi hömötiaisten väheneminen on eurooppalainen ilmiö.

    Se ei suosi erityisesti vanhoja metsiä, havu- tai lehtimetsiä, vaan pelottoman hömötiaisen voi kohdata kaikkina vuodenaikoina kaikenlaisista metsistä. (Birdlife)

    https://laji.fi/taxon/MX.66760

    Riippunaavankin suotuisimmat elinympäristöt löytyy Etelä-Ruotsista ja Pohjois-Englannista. Suomessa niihin nähden harvalukuinen, mutta elinvoimainen.

    Gla Gla

    Pesakolo löytynee helpoiten lahosta lehtipuusta, joten senkään takia vanha kuusikko tuskin hömpän ykköskohde on. Toki hyvä sekametsä tarjoaa kaikkea, myös vanhoja kuusia.

    Jk ei silti menetelmänä eroa vanhojen puiden osalta jaksollisesta, koska omistajan niin halutessa molemmissa voi olla tai olla olematta vanhoja puuyksilöitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tällä kertaa vertaillaan Metsähallituksen metsiä metsänhoitajan ja luontokartoittajan silmin. Samat kommentaattorit, paitsi meteorologin näkemys vielä puuttuu…

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008788010.html

    husse

    Metsähallituksella on mielenkiintoinen tapa ja tarve saada toimintansa näytettyä vastuullisena: Omilla palkkalistoillaan olevat biologit ja luontokartoittajat, joilta saadaan haluttu lausunto hakkuiden perustelemiseksi. Eli järjestys on sellanen, että ensin jokin alue on päätetty hakata, niin sen jälkeen tarvitaan oikeanmielinen lausunto että alue on mahdollista hakata.

    Luontoarvoissa ja monimuotoisuudessa ei ole yksiselitteisiä rajoja. Lakia pystyy aina kiertämään ja tulkitsemaan halutulla tavalla. Metsälaki, luonnonsuojelulaki ja yhtiöiden omat käytännöt sertifionnin ja monimuotoisuuden osalta ovat joustavia. Joustetaan sinne suuntaan mihin on taloudellisesti järkevää.

    Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Suomessa vapaaehtoisuuden ja hyväntahtoisuuden harteilla ja riippuvainen niistä, sillä mikään laki ei oikeasti suojele luontoa.

    Metsälakihan on lobbauksen tulos ja täysi vitsi. Laadittu metsäteollisuuden, MTK:n yhteistyössä sellaiseksi, ettei ole haitoilla metsätaloudelle.

    Rane

    ”sellaiseksi, ettei ole haitoilla metsätaloudelle.”

    Eikös tuo ole ihan hyvä? Miksi pitäisi olla metsätaloudelle haitallinen?

    Nostokoukku

    Metsälaki on lähinnä kuin kirje joulupukille. Harras toive, että toimisitko näin.

    Eihän metsälaki oikeinkin tulkittuna ole mitenkään haitallinen metsätaloudelle. Metsälakikohteillahan ei ole ollutkaan mahdollista toimia. Miten sellainen kohde voi olla haitaksi metsätaloudelle, jolla ei ole esim. hakkuuoikeutta ollutkaan. Saman kaavan mukaanhan juopotteleva taksimies voisi laskea verotuksessa tappiokseen kännissä ollessaan ajamatta jääneet ajot.

    Rane

    ”tappiokseen kännissä ollessaan ajamatta jääneet ajot.”

    Nostokoukulta räväkkä mutta osuva luonnehdinta luonnonsuojelusta.

    Timppa

    Saa nähdä toteutuuko toiveeni:

    Näitä HS:n metsäaiheisia juttuja lukiessaan toivoisi, että Lehti kertoisi myös roolinsa metsäteollisuustuotteiden käyttäjänä.

    Jokaisen jutun loppuun olisi hyvä kertoa, että painotoiminta kuuluu HS-konsernin ydinliiketoimintoihin, mikä käyttää vuodessa näin monta tonnia paperia ja pahvia, joiden hankkimiseen on ollut tarpeen kaataa näin monta puuta. Edelleen se, että Konsernin palveluksessa on näin monta henkilöä, jotka käyttävät yhteensä vuodessa erilaisia papereita ja pahveja, joiden valmistamiseksi on ollut tarpeen kaataa näin monta puuta ja asuntojen rakentamiseen näin monta m3:ä sahatavaraa, mikä on vaatinut näin monen puun kaatamisen.

    Tietytysti olisi hyvä kertoa sekin, että tähän puuhaan Konserni on työllistänyt näin monta metsäalan ammattilaista.

     

    Rane

    Hs:n painotoiminta on murroksessa kun eivät voi enää käyttää venäläistä paperia.

Esillä 10 vastausta, 3,071 - 3,080 (kaikkiaan 9,687)