Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,051 - 3,060 (kaikkiaan 9,688)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki Kurki

    miksi esimerkiksi hömötiaisen kanta alenee

    Hömötiaisia Suomessa pesii 400 000 paria.

    Miksi se luokitellaan erittäin uhanaliseksi (EN), vaikka oraviakin on suurin piirtein saman verran ja luokitellaan elinvoimaiseksi.

    Hömötiainen taitaa olla luokiteltu väärin.

     

    Kurki Kurki

    Entä suojelualueet? Natura toi jo paljon uusia suojelualueita. Metso-ohjelmat lisää. Metsälaki toi 10 §:n suojelukohteet. Sertifikaatit taas lisää. Eikö jo riitä.

    Reva-Leenalle ei riitä mikään.

    Timpalta hyvä kommentti.

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”Hyvä kommentti”, mutta silti jälkikirjoituksesta muutama (vain muutama) poiminta, vaikka ymmärrän hyvin että ei pitäisi tai kannattaisi. Voisko noita kuitenkin vähän miettiä, vaikka kiihko on kova. Onneksi lukijat ymmärtävät, että kyse on yhden (1) ihmisen mielipiteestä.

    ”tarpeettomat ”tunnin junat” Turkuun..” Niin. Kaikki oli paremmin 1950-luvulla. Harmittaahan se kun kelloa ei saa käännettyä.

    ”..asunnot muuttuisivat ongelmajätteeksi..(jne.)” No mikäs se ei aluepolitiikka olisikaan, ainakin monimuotoisuus mitä suurimmassa määrin.

    ”…todellisiin luontokatoriskeihin…” Niitä todellisia siis maaltamuutto (kaupungistuminen), uusiutuva rakennuskanta ja tuulivoimalat. Hohhoijaa.

    Leena

     

    Gla Gla

    Todella toivon, että suuren yleisön mielipideilmastossa pärjää väitteillä, jossa ongelmien syihin löytyy näyttö ja haulikolla roiskaistut arvaukset tai haukottelut sivuutetaan olan kohautuksella.

    Hömötiaisen osalta näyttöä on vain kannan alenemisesta. Syytä ei kukaan tiedä, mutta metsätaloutta epäloogisuudesta huolimatta syytetään. Muutos kuitenkin aiheuttaa luokitukset, vaikka lajin häviämisestä uhkaa olekaan.

    hemputtaja

    Timppa ”kiitteli” Piia Elosen juttua Hesarissa. Minä kans. Käsittämätöntä vastuuttomuutta. Nainen vääntää luontokadosta peetä urakalla ja valtakunnan valtalehti sallii sen. Samaan aikaan ja sama porukka puhuu kauniita journalismin etiikasta.

    Luontokato on nyt muotia, mutta näytöt puuttuvat kuten monimuotoisuuden vähenemisestäkin.

    Varpusta kaipailevat ja onhan se vähentynyt. Taisin jo kerran kertoa, että muinoin niitä pyöri aina hevosen kaverina. Napsivat palleroista jyviä ja vissiin hyönteisiäkin. Vähenivät samaan aikaa kuin hevosetkin.

    Maatalouskin on kehittynyt ja rakennukset. Ehkä ruokaa ja pesäpaikkoja ei ole enää riittävästä

    Pääskysetkin ovat vähentyneet. Ei ole enää niin runsaasti kärpäsiä kuin ennen ja immeiset maalaavat räystäiden alustoja. Ei pysy pesä maalatussa laudassa.

    Timppa

    Kiva, kun Leena luet juttujani ja krisoit niitä.  En kyllä oikein ymmärrä ajatusmaailmaasi.  Ymmärsin, ettei sinua haittaa se, että paljon luontoa tuhouttuisi, jotta jotkut pääsisivät vähän nopeammin liikkumaan Turun tai Tampereen ja Pääkaupunkiseudun välillä.  Ei siis sekään, että muualla Suomessa liikenneolot heikkenivät, koska nuo investoinnit voisivät muualta kunnossapitorahat.  Oletko tullut ajatelleksi myös sellaista kehityskulkua, että lisääntyvä etätyö entisestään vähentää liikennetarvetta ja miljardiluokan investoinnit menivät hukkaan.

    Kyllä kaikki liikenevä raha on käytettävä uusien luonnonvaroja säästävien tekniikoiden kehittämiseen.   Ei kiviaineksen siirtämiseen paikasta A paikkaan B tai tarpeettomaan betonin valmistukseen.

    Nykyään näyttää rakennusten purkaminen olevan nopeaa.  Uusien rakennusten rakentaminen hidasta ja paljon energiaa kuluttavaa.  Sinun mielestäsi Leena tämä systeemi on ihan hyvä,   Minä ajattelen, että ensisijaisesti pitäisi miettiä, että saako siitä vanhasta kunnollista.

    Visakallo Visakallo

    Leenan ja Timpan kirjoituksissa on se olennainen ero, että Timpan mielipiteet perustuvat aina johonkin olemassa olevaan, tutkittuun, havaittuun tai koettuun seikkaan. Leenan mielipiteet ovat jääneet epäselviksi, koska hänen kommenttinsa ovat pääsääntöisesti keskittyneet vain kritisoimaan toisten mielipiteitä. Leenalla on kyllä hyvä kirjallinen ilmaisukyky, joten olisi mukava joskus kuulla täällä hänen omiakin ajatuksiaan.

    Visakallo Visakallo

    Mitä luontokatoon tulee, sehän on Suomessa vain pääkaupunkiseudun ja muutaman kasvukeskuksen ongelma. Koko muu Suomihan siirtyy koko ajan lähemmäs luonnontilaa.

    hemputtaja

    Lainaus Visakallo: ”Mitä luontokatoon tulee, sehän on Suomessa vain pääkaupunkiseudun ja muutaman kasvukeskuksen ongelma.”

    En oikein ole samaa mieltä. Olen asustellet pääkaupunkiseudulla kymmeniä vuosia ja en oikein puhuisi luontokadosta. Seutu on täynnä luonnon hoitoon jätettyjä alueita. Paljon niistä on peltoheittoja ja vastaavia puskikoita, monimuotoisuutta riittää.

    Muutimme nykyiseen asuntoon 2013 ja ikkunan alla (n. 5 m) on kapea kaistale ikimetsää. Muutama reilusti yli satavuotias mänty, räkäisiä kuusia ja koivuja eikä ainuttakaan kantoa, lahopuutakin löytyy. Männyt ovat reilua tukkikokoa, mutta laatu puuttuu, mikä selittänee niiden säilymisen.

    Missä sitä luontokatoa sitten?? Epäilen, että ei missään, näyttäkäöä todisteet. Niin, tietenkin rakentaminen ym. muuttaa luontoa, mutta onko se katoa.

    Gla Gla

    Juu, mutta kulttuurimaiseman umpeenkasvu onkin päässyt punaiseen kirjaan. Luonto pitää hävittää rakentamisen alta, niin ei tule uhanalaisia elinympäristöjä.

Esillä 10 vastausta, 3,051 - 3,060 (kaikkiaan 9,688)