› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 9,688)
1 2 3 … 302 303 304 … 967 968 969

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 3.5.2022, 10:59

    Millä perustelemme, että biodiversiteetin kannalta ei olisi välttämätöntä suojella 50 % pinta-alasta?

    Timppa 3.5.2022, 11:16

    Biodiversiteettistrategian luvun ”30 % maa-alasta vähintään osittain suojeltua” pohjana on tutkimusta, mm. Ilkka Hanski on tuollaiseen lukuun aikoinaan päätynyt. Enemmän on enemmän.

    Ilkka Hanski tutki täpläverkkoperhosia yksinäisellä saarella.  Minun mielestäni vähän eri asia kuin boreaalinen havumetsä, joka ulottuu Tyyneltä valtamereltä Atlantille.

    Gla Gla 3.5.2022, 11:27

    ”Millä perustelemme, että biodiversiteetin kannalta ei olisi välttämätöntä suojella 50 % pinta-alasta?”

    Hyvä kysymys. Suojelu on mukavaa, kun siinä ollaan tekemättä mitään. Minullakin on metsät ollut suojeltuna jo monta päivää tänä vuonna.

    30% on luku, johon nyt vaan on päädytty. Jos se jonain päivänä toteutuu, jää vielä ympäristöjärjestöille reilu hiekkalaatikko mellastaa. Aina voidaan ottaa esiin punainen kirja, johon listataan lisää uhanalaisia lajeja ja sillä oikeutetaan vaatimus nostaa suojelu 50 prosenttiin.

    Yhtä helppoa ei ole niillä, joiden rooliksi jää tuottaa elintarvikkeet ja raaka-aineet suojelijoidenkin tarpeisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.5.2022, 11:36

    Ei asia ole noin mustavalkoinen eikä perustu vain täpläverkkoperhoseen. En tunne 30 %:n takana olevaa matematiikkaa, mutta perustunee siihen että noilla prosenteilla lajien elinvoimaisuus keskimäärin toteutuu ml. elinympäristölaikkujen kytkeytyminen.

    Lukekaa vaikka kirjat ”Viestejä saarilta” (Ilkka Hanski) ja ”Monimuotoisuus” (Juha Kauppinen). Ruuan tuotanto voi myös tarvita panostusta monimuotoisuuden suojeluun ja elvyttämiseen (mm. pölyttäjät).

    Puuki 3.5.2022, 11:47

    Monet ötökät on vähentyneen , jotkut jo hävinneet, kun ei ole enää lehmän läjiä pelloilla. Se on johtanut myös useiden lintulajien vähenemiseen .  Pölyttäjät tarvitsee pölytyskasveja lisää em. pelloille ja myös metsiin.  Metsiin niitä saadaan lisättyä avohakkuita tekemällä ja suosimalla esim. pajujen kasvatusta joutoalueilla ym:lla , peltojen ja metsän vaihettumisvyöhykkeillä esim.  Maan muokkausmenetelmien muuttuminen vähemmän maata paljastavaksi on vähentänyt myös kukkivan kasvillisuuden esiintymistä aukoilla.    Mutta en tiedä kanttaisiko siinä palata entiseen sen takia. .      Pelloille luonnonkasveja suosimalla ja kylvämällä kukkaseoksia sinne tänne.  Metsäniittyjä pitää suojella  hakkaamalla puita pois ; ei niiden lajeja  hakkuurajoituksilla voi suojella  .     Kasvimyrkytyksiä vähentämällä . Teiden varsille harvemmin niittämistä (joka onkin helppo toteuttaa). Jne…      Siinä joitain ohjeita pun. kirjan tavaajille lajikirjon elvyttämisen tiimoilta.

    Per Ä Reikäs 3.5.2022, 12:33

    EDIT

    Jean S 3.5.2022, 12:58

    Ajatella. Minunkin metsäni ovat 30-prosenttisesti suojeltuja, koska en niissä ole vielä tänä vuonna käynyt kuin kerran ja motokin viimeksi marraskuulla. Loistava oivallus, Gla!

    Toista se on Harjavallassa, kun metsässä käydään hakemassa poltinpuita ja korjailemassa aitoja pitkin vuotta 😉 Kyllä siinä monimuotoisuus ja luonnonrauha kärsii 😀

    Visakallo Visakallo 3.5.2022, 13:45

    Gla: ”Yhtä helppoa ei ole niillä, joiden rooliksi jää tuottaa elintarvikkeet ja raaka-aineet suojelijoidenkin tarpeisiin.”

    Eikös nämä suojelijat ole sitä mieltä, ettei kotimaista tuotantoa tarvita maataloudessa eikä metsässäkään.

    Timppa 3.5.2022, 13:57

    Tuo 30 % ei voi perustua mihinkään tieteeseen, joka perustuu luonnosta tehtyihin  havaintoihin.  Kuten  tiedetään Eteläisen  Suomen metsät olivat lähes hävitetty 1800-luvun loppuun  menessä.  Siitä olisi pitänyt aiheutua totaalinen luontokato.  Eikä meillä pitäisi olla mitään suojeltavaa.  Nyt itketään suojelun perään, kun on niin paljon suojeltavaa.

    Ja taas kerran.  Nykyinen metsäluonto on monipuolisempi kuin luonto 100 vuotta sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.5.2022, 14:15

    Voimmeko olla varmoja, että metsät oli 1800-lukuun mennessä kattavasti hävitetty? Höyrysaha otettiin käyttöön 1800-luvulla. ”Vielä 1800-luvun puolimaissa suurin osa Suomen puusta käytettiin talouksissa polttopuuksi, rakentamiseen, valaistukseen ja maatalouden tarpeisiin.” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_metsäteollisuus). Voi olla että jotkin alueet maasta eivät olleet vielä tuolloin intensiivisessä käytössä – vielä huomioiden että tie- ja rataverkko ei ollut kattava.

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 9,688)
1 2 3 … 302 303 304 … 967 968 969