Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Taitaa olla aika marginaalissa nuo anarkistit ainakin vielä, kun emme olleet heistä kuulleetkaan. Toisaalta moni ei ole kuullut Gretastakaan. Varmaan häntä käytetään poliittisesti hyväksi ja ollaan kuuntelevinaan. Hänen suurin ansionsa on ehkä siinä että joudumme kukin ottamaan kantaa: olenko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Todellisia vaikuttavia  muutoksia kun ei tehdä YK:saa vaan meidän omissa päissä.

    Luca

    Monimuotoisuuden hyväksi todellakin päätökset tehdään vielä metsänomistajien omassa päässä , sellainen aika saattaa tulla että nämäkin asiat päättää joku toinen. Kuvitelkaa tilannetta että Suomesta ei osteta puutuotteita, esim sellua koska metsänhoitomme on pielessä.

    Gla

    ”Kyseenalaistaisin ilmastonmuutoksessa,mikä on ihmisen aiheuttamaa?”

    ”Lajikadossa;tarvitaanko kaikki mahdolliset sukupuuttoon kuolevat lajit maapallolla?Luonto on ketterä,se tekee mutaatioita.”

    Oma kommenttini tamperelaiselle ei lähtenyt mistään anarkiasta tai muustakaan vastaavasta toiminnasta. Se lähti siitä, että kyseenalaistetaan asioita ilman perusteita. Ikävät asiat, kuten ympäristöongelmat, ei ole viheranarkistien keksintöä. Ne ovat olemassa oleva asia, jonka jokainen kansa- tai peruskoulubiologian hyväksyttävällä arvosanalla lukenut huomaa astuessaan kotiovesta ulos.

    Kannattaa kysyä itseltään, haluaako kieltää asiat siksi, että myöntämällä ongelmat ja tunnustamalla olevansa osa niitä on vaarana joutua itse muuttamaan jotain ja se on pelottavaa. Onko helpompi kieltää koko asia tai ainakin syyttää siitä muita. Tai luottaa luonnon sopeutumiskykyyn. Onko ok samentaa kirkkaat vedet ja vaihtaa lohikalat särkiin? Sitähän sopeutuminen on.

    Toisaalta ympäristöongelmat ei ole mustavalkoinen asia sikäli, että kaikki johtuisi metsätaloudesta ja vain metsätalouden harjoittamisella olisi mahdollista vaikuttaa asioihin. Ongelmat on monen tekijän summa, jossa yhtälön kaikkiin tekijöihin pitää voida vaikuttaa. Metsien käsittely on yksi asia, kemikalisoituminen toinen jne. Paljolti riippuu siitä, millaisia vaikutuksia tarkastellaan, mikä minkäkin tekijän vaikutus on. AJ:n äskettäin linkittämässä lehtijutussa nostettiin esiin seikka, jonka vaikutusta olen miettinyt, mutta josta ei paljon puhuta, tuskin edes tiedetään. Tai sitten ei haluta tietää, kun takana on koko maailmaa pyörittävä bisnes. Se on langattomien laitteiden räjähdysmäisen kasvun aiheuttama säteily, joka tuon lehtijutun mukaan on nykyään 1000-kertainen luontaiseen verrattuna. Yhtään en ihmettelisi, vaikka tuo paljastuisi merkittäväksi luonnon monimuotoisuutta heikentäväksi tekijäksi.

     

    MaalaisSeppo

    Eiköhän Suomen metsänhoito ole paremmalla tolalla kun juuri missään muualla. Ei siis pelkoa, ettemmekö pärjäisi markkinoilla.

    Oman pesän likaajien merkitystä ei kuitenkaan pidä aliarvioida.

    Puuki

    Teerin ja metson pahimpia tuholaisia ovat harakka 30%, varis 18 %, närhi 7% ja jopa kuukkeli pesärosvoina. Supikoiran hävitys pelastaa 19% pesistä. Kettu on yhden prosentin luokkaa ja ihminen koirineen yltää samaan.

    Tutkimuksesta on jäänyt pois naakka. Se on levinnyt  viime aikoina muuallekin kuin kaupunkipaikoihin ja on pesärosvo siinä kuin muutkin varislinnut.  Lisäksi niitä on paljon parvissa.

    Lisääntyneestä säteilystä ja sen mahdollisista haitoista ei tosiaan puhuta tod.näk. bisneksen takia.

    Gla

    MaalaisSeppo: ”Eiköhän Suomen metsänhoito ole paremmalla tolalla kun juuri missään muualla. Ei siis pelkoa, ettemmekö pärjäisi markkinoilla.”

    Meillä on lähtökohdat jatkaa kilpailua kunnossa. Se ei kuitenkaan takaa yhtään mitään, kuten jääkiekosta Ruotsia vastaan tiedämme. Lisäksi kun päätöksiä tehdään eu-tasolla, jossa isommat maat haluavat turvata omat etunsa, meidän metsänhoidon nykyinen taso ei riitä turvaamaan kilpailukykyä.

    ”Oman pesän likaajien merkitystä ei kuitenkaan pidä aliarvioida.”

    Tämä on totta. Likaamista tapahtuu todennäköisesti myös tasolla, jossa ei likaamista tunnusteta. Esimerkiksi hirvieläinongelman seurauksia (puuston rappeutuminen, juurikäävän torjunta, luontoarvojen kutistuminen jne.) ei ole valtakunnan tasolla tunnustettu vakavaksi asiaksi. Pinnalla on lähinnä hiilen sidonta, jossa keskustelu pyörii akselilla hakkuiden vähentäminen – maaperän päästöjen laskentatapa eli varsinainen metsien kasvatus ja niiden terveydestä huolehtiminen jää sivurooliin. Lyön vetoa siitä, että 30 vuoden kuluttua moni ihmettelee, miksi kuusikkomme tuottaa niin paljon lahoa puuta ja miksi ne kärsivät niin paljon stressitekijöiden vaikutuksesta. Näin siitä huolimatta, että kaikki tarvittava tieto oikeasta hoidosta on jo nyt olemassa. On ollut jo vuosikymmeniä. Nykyään vaan on jatkuvan puuston kasvukäyrän tuudittamana kiinnostavampaa huomioida riistatiheiköt ja lahopuun määrän lisääminen samalla kun perusasiat jätetään huomiotta. Suomen puujalkoja kuorrutetaan tingeltangelilla, vaikka tyvet lahoaa.

     

    Puuki

    Onhan sitä tietoa tilanteeseen sopivista metsänkasvatustavoista . Muutama tutkijakin on kertonut , että varsinkin E-Suomen kuusikot alkaa kärsiä entistä enemmän lämpenevistä talvista ja kuivista kesistä . Kuusiporatuhot ym. haitat lisääntyy ellei muuteta suuntaa entistä enemmän paremmin kestävään sekametsien-  ja kuivemmilla kasvupaikoilla mäntyjen kasvatuksen suuntaan.

    Scientist

    Olisi mielenkiintoista nähdä, miten tämä Extinction Rebellionin esittämä maailman suurimpien teollisuusvaltioiden pääkaupunkien sulkeminen ja eristäminen sujuisi. Epäilen onnistumista, väestö kääntyy vastustamaan. Käy samoin kuin Occupy Wallstreet. Aktivistit leireilevät, ei muuta.

    Katselin jostakin Rooman klubin skenaarioita (kieltävät niiden olevan ennusteita). Öljy ja raaka-aineet olisi pitänyt loppua/romahtaa näinä aikoina. Olisiko kukaan uskonut vuonna 1970, että öljyn hinta näin romahtaa ja sitä riittää. Pieleen meni myös ennuste, että maailman väkiluku olisi yli 7 miljardia vuonna 2100. On jo nyt jotakin 7,6 miljardia ja kasvaa koronasta huolimatta tänäkin vuonna yli 100 miljoonalla. Maailman väkilukua on nostanut ennen kaikkea se, että väestö elää keskimäärin 10 vuotta pidempään maailmanlaajuisesti, alle 20 vuotiaiden määrä ei ole lisääntynyt enää viime aikoina. Suosittelen ruotsalaisen lääkärin Hans Roslingin kirjaa ”Faktojen maailma”

    A.Jalkanen

    Puukilla edellä erittäin tärkeä tutkimustulos varislinnuista ja supikoirista, lähde?

    tamperelainen

    ”Oma kommenttini tamperelaiselle ei lähtenyt mistään anarkiasta tai muustakaan vastaavasta toiminnasta. Se lähti siitä, että kyseenalaistetaan asioita ilman perusteita. Ikävät asiat, kuten ympäristöongelmat, ei ole viheranarkistien keksintöä. Ne ovat olemassa oleva asia, jonka jokainen kansa- tai peruskoulubiologian hyväksyttävällä arvosanalla lukenut huomaa astuessaan kotiovesta ulos.”

    Viheranarkistit ovat huomanneet,että ympäristö ym asioista huolestuneissa on väkeä,joiden mielipiteitä voidaan voimistaa ja saada sitä kautta vaikutusvaltaa.Ilmastonmuutostalkoissa(jos ne nyt yleensä toteutuvat)tapahtuu ehkä talouden ja politiikan uusjako ja silloin ilmastohihhulit ovat sopivaa vaalikarjaa.Koululaiset olivat viime vuonna agitaation kohteena.Löytyi helposti kokoonkutsuja,johtajat,kuljetusten järjestely.Seuraava kysymys on ,mikä on rahoittajataho?

     

    Tuosta lajikadosta olen miettinyt:Mikä katastrofi seuraisi,jos hirvi puuttuisi faunasta ?

     

     

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 9,372)