› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 28 29 30 … 936 937 938

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 3.5.2020, 14:03

    http://www.laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.26926?year=2019

    Tuossa teeren historiagraafissa näkyy niitä kanalintusyklejä. Metsolla näkyy myös ja samoin kokonaiskannan alamäki molemmilla.

    Visakallolla on varmaan jokin muu selitys tähän kuin riistantutkijoilla?

    Kalle Kehveli 3.5.2020, 15:18

    Metsäkanalinnut niin kuin muutkin eläimet tarvitsevan sekametsiä. Yksipuoliset puupellot köyhdyttävät luonnon.

    Timppa 3.5.2020, 15:22

    Luonnontilaiset metsät olivat Oulun korkeudelle saakka lähes hävitetty 1800-luvun puoliväliin mennessä.  1850-luvullahan säädettiin metsälaki, joka määritteli sahauskiintiöt, koska pelättiin tukkipuiden loppuvan.  Omassa syntymäpitäjässäni Muuramessa antaa Isojakoa 1804 aloittava maanmittari täysin synkän kuvan seudun metsien tilasta.

    Kanalintukantojen heikkeneminen alkoi ainakin ’Muuramessa jo 1950-luvun alusta vaikkei metsänhoidossa tapahtunut vielä muutosta.  Yksi syy saattoi olla metsien ikääntyminen.

    Selvää on, että metsänkäsittelyllä tai käsittelemättömyydellä on kanalintukantoihin vaikutusta.   Positiivisena esimerkkinä entisten Osaran.aukeiden hyvät metsokannat.  Negatiivisia esimerkkejä voin kertoa kuinka joku tuttu reviiri on tyhjentynyt metsän kasvaessa.  Luonnollisestikin kuusikkojen sulkeutuminen pilaa riistan ruokamaat pitkäksi aikaa kunnes alue taas uudistetaan ja varttuvista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä löytyy hyviä ruokamaita ja turvaa.  Kuusettuva jatkuva kasvatus ei kyllä paranna kanalintujen oloja.

    Minun käsitys on, että nykymetsissä olisi mahdollista asustaa selvästi suuremman kanalintukannan, jos se saisi varttua pedoilta rauhassa ja sääolot olisivat sille suotuisat.

    A.Jalkanen 3.5.2020, 15:27

    Jatkuvaa kasvatusta voisi olla maisematasolla mukana kohtuullinen määrä, koska se vähentää ojitusten kunnostuksia, lisää näkemäesteitä ja lisää mustikkaa.

    Kalle Kehveli 3.5.2020, 15:35

    Koivu ja haapaviha on edelleen syvässä. Niitä pitäisi lisätä. Metsien aurauksen lopettamisen jälkeen kanalintukato on kiihtynyt. Ennen linnut saivat kivensä luonnosta. Nyt metsäautoteiltä, jossa ne on helposti petolintujen ja tieltämetsästäjien tapettavissa. Mutta syyt ovat moninaisia.

    Puuki 3.5.2020, 17:00

    Onko tietoa miten nuo laji.fi laskentojen lajimäärät yleistetään isommalle alueelle ?  Katsoin oman alueen uusinta laskentatulosta töyhtötiaisen ja pyyn kohdalta.  Töyhtötiaisia näytti olleen 1 kpl  20000 ha :lla , (2  10000 ha :n laskenta-aluetta).  Samana talvena oli laskenta-ruutujen ulkopuolella  2 töyhtötiasta ja vielä yhtäaikaa talipötköä nokkimassa.  Otin kuvankin niistä.      Pyitä ei yhtään koko talvena laskenta ruuduissa , mutta  2  pyytä olen nähnyt talvella talon lähettyvillä.   Eli töyhtötiaisten lukumäärä lisääntyi  100 % , kun ”laskenta ” tehtiin 20 000 ha alueen sijaan  2 m² :n (ikkuna) ruudusta.  Samoin pyitä olisi ollut 2 kpl , kun laskenta olisi tehty vähän eri kohdasta.

    A.Jalkanen 3.5.2020, 18:07

    En tiedä laji.fi laskennoista, jos ei sivustolta löydy tietoa niin voi kysyä ylläpitäjiltä.

    Kanalintujen elinympäristöstä, lähde: riistakolmiot.fi esim. http://www.riistakolmiot.fi/animal/metso-tetrao-urogallus/

    Pyystä:

    ”Hyviä pyymaisemia ovat erityisesti vesistöiset ja rehevät kasvupaikat, joissa on alikasvoskuusia, runsas kenttäkerros ja varttuneemman metsän seassa myös lehtipuita. Pyy on tiiviin metsän asukas ja vaatii kasvillisuuden tarjoamaa suojaa. Pyy käyttää talviravintonaan lehtipuita, erityisesti leppää ja koivua. Syksyllä ja runsaan kannan aikaan pyitä voi tavata myös vaatimattomammissa ympäristöissä, männiköissä ja vähäpuustoisilla rämeillä. Luonteenomaisesti pyy karttaa vähäpätöisiäkin aukeita.”

    Karttaa aukeita, eli saattaisi hyötyä peitteisten metsien kytkeytyneisyydestä samaan tapaan kuin liito-orava.

    Teerestä:

    ”Lajia tavataan niin havu- kuin lehtimetsissä, mutta runsain kanta on puustoisilla soilla sekä nuorehkoissa, rikkonaisissa metsissä. Soidinpaikat sijaitsevat tyypillisesti avosoilla tai peltoaukeilla. Lajia tavataan myös yleisesti pesivänä metsäisillä meren saarilla. Teeri karttaa sulkeutuneita metsiä.”

    Riekosta:

    ”Ravinto määrää pitkälti riekon elinympäristön valintaa. Lapissa riekkoa tavataan pääasiassa tunturikoivikoissa ja -pajukoissa, kun taas etelämpänä riekot suosivat soiden laitoja, rämeitä, vesistöjen varsia, taimikoita ja hakkuita. Tyypillistä riekon elinympäristöille on tietynlainen avoimuus. ”Metsäriekon” elinympäristö ei eroa juurikaan muista kanalinnuista. Riekko on erinomaisesti sopeutunut talven olosuhteisiin eikä se talvellakaan nouse puuhun usein. Talviympäristöt sijoittuvat rantoihin, rämereunoille, nuorille aukoille ja reunapensaikkoihin. Talvella riekon ravinto koostuu koivusta, pajuista ja varvuista, jos niitä lumen alta sattuu löytymään.”

    Metsosta:

    ”Metsojen elinpiirit voivat olla jopa satoja hehtaareita. Maisematasolla metso vaatii hyvin erilaisia elinympäristöjä vuodenkierron eri vaiheisiin. Liian suuria aukkoja, kuten vesistöjä, ei saisi olla. Metsokannan elinvoimaisuuden perusedellytys on toimiva soidinpaikkaverkosto. Nykyään metsät ovat liian pirstoutuneista ja metsokukkoja löytyy soitimilta vain pari yksilöä. Soidinpaikan reviirillisten kukkojen päiväreviirit ulottuvat jopa kilometrin etäisyyteen varsinaisesta soidinpaikasta. Tärkeää olisi, ettei soidinalueilla olisi suuria aukkoja eikä alikasvoskuusia raivattaisi turhaan. Soidin ympäristössä tulisi olla mahdollisimman luonnonmukaisia metsiä.”

    Perko 3.5.2020, 18:57

    Teerin ja metson pahimpia tuholaisia ovat harakka 30%, varis 18 %, närhi 7% ja jopa kuukkeli pesärosvoina. Supikoiran hävitys pelastaa 19% pesistä. Kettu on yhden prosentin luokkaa ja ihminen koirineen yltää samaan. Näin osoittaa tutkimus. Metsäojiin hukkuu poikasia jos muuten selviytyisivät.  Mustikoiden joukossa olevat hyönteiset ovat välttämätön ravinto poikasille.   21.01.2019 MT

    Timppa 3.5.2020, 19:05

     Luonteenomaisesti pyy karttaa vähäpätöisiäkin aukeita.”

    Meidän pyyt eivät näemmä osaa lukea.  Yleensä ovat tienvarressa metrisessä taimikossa.

     

    tamperelainen 3.5.2020, 23:11

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ”Tamperelainen :”AJ ja Gla kannattaa tutustua:

    Extinction Rebellion: ilmastotempauksissa ei ole kyse ilmastosta ”

    Mitä yrität sanoa? Kumoatko tuolla jotain edellisestä kommentistani, jossa en sanallakaan maininnut Gretasta tai muustakaan teatterista?”

    Kun olet niin kovin ehdoton mielipiteissäsi,niin ajatelin varoittaa viheranarkisteista !!

    </div>

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 28 29 30 … 936 937 938