Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo

    Mikä on noiden huippusyklien aikajana? Milloin oli viimeksi tällainen huippusykli?

    Kalle Kehveli

    Yhden kanalintujen huippusyklin väli on 6-7 vuotta. Seurattu 1960-luvulta asti. Nyt on menossa moninpaikoin huippusykli.

    Taiki

    Kuusikymmentä vuotta sitten ei ollut minkkejä eikä supeja.

    MaalaisSeppo

    Metsojen ja teerien osalta tilanne on kyllä mennyt alaspäin selvästi. Vielä n 15 vuotta kuului keväisin teerien kujerrusta metsityksen alkuvaiheessa olleen peltotilkun läheltä. Eräänä talvena teeret myös olivat olleet lumikiepissä ko pellolla. Nyt samalla pellolla n 8 – 10 m kuusikko eikä teeriä. Pyitä kylläkin useassa paikassa. Leppiä kun on melko reilusti.

    Perko

    Tänään 16:30 radiossa     Sunnuntaivieras

    Moniarvoinen metsä on Erkki Lähteen elämäntyö

    Visakallo

    Metsien käsittely ja elinpäristön muutokset helposti rinnastetaan, vaikka niillä ei olisi yhtymäkohtaa. Esim. peltojen metsittäminen, eikä myöskään niittyjen ja avoimien pihapiirien häviäminen ei liity lainkaan metsien käsittelyyn. Kun peltoja ollaan metsitetty, on myös peltojen laitojen lepikotkin hävinneet. Pusikoiden kokonaismäärä ei kuitenkaan ole Suomessa ainakaan vähentynyt, ennemminkin päinvastoin.

    Kalle Kehveli

    Luonnontilaisten metsien määrä on vähentynyt rajusti. Näistä visan risukoistakin tulee aikanaan luonnontilaista metsää. Se voi vain vielä viedä 100 vuotta.

    Visakallo

    Kukahan osaisi vastata, miksi meilläpäin on ainakin kuudenkymmenen vuoden ajan ollut koko ajan runsaasti metsoja samoilla paikoilla, vaikka kaikkia alueen metsiä on satojen hehtaarien alalta ns. tehohoidettu, ja puulajikin vaihtunut kuusesta mäntyyn? Nytkin joudun niitä metsoja taas päivittäin väistelemään raivuulle käydessäni.

    Puuki

    Lähistöllä on suht. paljon teerille sopivia koivikoita mutta teeriparvet on huvenneet melkein kokonaan 15-20 vuoden aikana.  Kanahaukka ja supi  on ainakin yleistyneet tänä aikana .  Lumikieppiin pääseminen pakkasten ajaksi voi joinakin talvina teeriltä estyä  koska kelit ei sovellu siihen.

    Kaikki luonnontilaan jätetyt  metsätkään ei ole niitä metsojen eikä muidenkaan m- kanalintujen suosimia elinympäristöjä.   Harventamattomat kasvatusmetsät ei ainakaan.   Myöskään tiheissä harventamattomissa kuusikoissa esim.   ei  viihdy pääasiassa kuin tikat lahopuun kimpussa. Pensas-ja pohjakerros saattaa  olla ruskean neulasmaton peitossa, ei siellä ole syömistä riistalle.    Yhteen aikaan oli usein aikainen lämmin kevät ja heti perään kylmä jakso. Saattoi silloin monet metsäkanalintupoikueet menehtyä nälkäänkin.

    Gla

    Tamperelainen :”AJ ja Gla kannattaa tutustua:

    Extinction Rebellion: ilmastotempauksissa ei ole kyse ilmastosta ”

    Mitä yrität sanoa? Kumoatko tuolla jotain edellisestä kommentistani, jossa en sanallakaan maininnut Gretasta tai muustakaan teatterista?

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 9,372)