Mikä oli linnuston tila 100 vuotta sitten ? Oliko lajeja lintuja enemmän ta vähemmän ? Olisi hyvä tutkia. Jonkinlaisen lähteen asiaan voisi antaa prof Kivirikon kirja Suomen linnut. Siitä ainakin selviää, että monet nykyisin yleiset lajit olivat silloin vähälukuisia (huom. tätä termiä ei nykyisin juuri käytetä). Ja myös monet nykyisin vähälukuiset silloin yleisiä (lähinnä metsäkanalinnut ja hömötiainen). Jos käytettäisiin nykyisiä uhanalaisuus kriteerejä, suuri joukko linnuista olisi ollut silloinkin uhanalaisia. Jos katsoo Lintuatlaksen tietoja näyttää siltä, että suuurin piirtein puolet lajeista on lisääntynyt ja puolet on vähentynyt.  Silti esim hömötiaisia lienee yhä lähes 500000. Eli nykyisten kriteerien mukaan (alunperin ls-järjestöiltä) laji joutuu hyvin helposti jonkinlaiseen uhanalaisuus luokkaan tyllä harakka ja västäräkki.

AJ ja Gla kannattaa tutustua:

Korona on nyt saanut aikaan suurin piirtein kaiken sen mihin tuo Extinction Rebellion -liike pyrkii. Katsotaan sitten uudestaan tilannetta kun tästä kriisistä selvitään. Luulen ettei suurin osa ihmisistä koskaan lähde tuollaisiin mukaan, sehän tarkoittaisi yhteiskunnan romahduttamista ja kärsimyksen lisäämistä.

Jos ilmastonmuutos ja lajikato saavat vapaasti edetä, ihmiskunta on kuin sammakko keittokattilassa. Muistamme miten sille kävi.

Aikanaan 1970-1980 luvulla minäkin ammuin 100 lintua syksyssä, jopa 14 lintua päivässä ja niitä riitti. Viimeiseen kymmeneen vuoteen olen keskittynyt niiden suojemiseen. Voi mennä päiviä koiran kanssa liikkuessa, ettei kuule siiven räpäystäkään. Tilanne on erittäin hälyttävä ja meidän perällä syyllinen on metsähallitus, jonka metsänkäsittely, että metsästyslupien myynti ei kestä päivän valoa.

Talvilintulaskenta:

http://www.laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.26926?year=2019

Ottaa tuosta esille vaikka vuorotellen metso, teeri, riekko, ja katsoo pisimmän aikasarjan Talvi. Näkee pitkäaikaiskehityksen 1960-luvulta, jota ei näe Luken riistakolmiolaskennasta joka alkaa vasta 1990-luvun alusta. Vanhat tiedot ovat tarpeen jotta nähdään pitkäaikaismuutos ja se lintupotentiaali, jonka Suomen luonto voisi hyvissä oloissa elättää.

Mitä syihin tulee, uskoisin että suurin tekijä on elinympäristömuutos eri osatekijöineen (metsätalous, vieraspedot, varislinnut, ilmastonmuutos, kemikaalit, hyönteiskato,…). Kotoperäisiin petoeläimiin ko. lajit ovat sopeutuneet. Metsästysrajoituksinkaan ei ole saatu vielä isoja parannuksia. Riistamyönteinen metsänhoito tiheikköineen, lehtipuineen ja jatkuvan kasvatuksen alueineen auttanee ajastaan jonkin verran.