Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Ei se tietämys ihan ohkaista ole: vuonna 2018 ainakin yksi tutkija ennusti viruksen aiheuttavan zoonoosipandemian 10-15 vuoden kuluessa, se vain alkoi aikaisemmin. Jos olisi ohkaista, ei rokotettakaan tulisi.

    Voitte aivan vapaasti kieltää ilmastonmuutoksen ja lajikadon mutta eivät ne ilmiöt mihinkään katoa.

    Luca

    Ei monimuotoisuuden väheneminen ole lyömäase, se on tapahtunutta ja johtuu jollain tapaa vääristä menetelmistä. Esimerkkinä metsäkanalinnut, vaikkapa teeri. Se viihtyy ja saa suojaa metsässä joka on kerroksellinen, poikueet säästyvät hyvin. Mitä on sen eteen tehty, metsiä on alaharvennettu ja raivattu alikasvosta joka olisi tälle teerelle ja sen poikasille elinehto. Siis tämä riistan säilyminen ja hyvinvointi ei oikeesti ole kiinnostanut ketään.

    Tämäkin on asia jolle voi tehdä halutessaan eikä se käytännössä maksa mitään.

    Reima Ranta

    Ovat olleet ihan katsomisen arvoisia ne avara luonto ohjelmat, jossa tätä tellusta tarkkaillaan avaruudesta. Tilanne on huolehduttva. Jos ihmisten määrä paisuu tätä vauhtia, niin me tuhoamme tämän pallon muutamaksi tuhanneksi vuodeksi asumiskelvottomaksi. Tämä pandemia antaa esimakua siitä, mitä tapahtuu kun todelliset vaikeudet alkavat ja esim. syötävä alkaa käydä vähiin. Ihmisistä valtaosa jää tyhjän päälle, joka johtaa korpilakiin, jossa perusoikeudet menettävät tyystin merkityksensä. Vai tekeekö luonto tehtävänsä ja korjaa tilanteen muulla tavalla. Saattaa olla, että tämä pandemia muuttaa vähäksi aikaa käsityksiä siitä mikä on olennaista ja mikä epäolennaista.

    Juuri edesmennyt Linkola näki asian hyvin mustavalkoisena ja pakko on myöntää, että jotain tiedostamattomasta kumpuavaa kunnioitusta se herättää. Voiko puhuttelevampaa muistolausetta kenestäkään esittää – ”kun matkaat tuonelaan, lipuu purtesi viimein myötävirtaan.”

     

     

     

     

    tamperelainen

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Ei se tietämys ihan ohkaista ole: vuonna 2018 ainakin yksi tutkija ennusti viruksen aiheuttavan zoonoosipandemian 10-15 vuoden kuluessa, se vain alkoi aikaisemmin. Jos olisi ohkaista, ei rokotettakaan tulisi.

    Voitte aivan vapaasti kieltää ilmastonmuutoksen ja lajikadon mutta eivät ne ilmiöt mihinkään katoa.

    Ei tuo zoonoosin ennustaminen  vielä suurta tiedettä ole.Yleensäkin kaikki infektiot tulevat Aasiasta,aasialainen ,hongonkilainen,sars.mers jne.Rokote tulee korkeintaan vuoden kuluttua,vaikka sitä kaikkialla maailmalla tutkitaan intensiivisesti,kohdennetusti-kustannuksia säästämättä.Monimuotoisuudessa ei ole koskaan tällaista kohdennettua ”tykistöä” ollut käytössä.

    Kyseenalaistaisin ilmastonmuutoksessa,mikä on ihmisen aiheuttamaa?Lajikadossa;tarvitaanko kaikki mahdolliset sukupuuttoon kuolevat lajit maapallolla?Luonto on ketterä,se tekee mutaatioita.Ajatus,että luonto on museoitava ei tule onnistumaan ,myöskään ilmastonmuutoksen torjunta ei saa muita valtioita seuraamaan Suomen esimerkkiä.Ilmastonmuutolsella pyritään kaatamaan demokraattisia,laillisia hallituksia vrt Elokapina,XR.Greta Thunberg vaikutti enempi pohjois-korealaiselta uutisankkurilta

    </div>
     

    tamperelainen

    Kukaan poliitikko ei uskalla puuttua Afrikan ylikansoittumiseen.Jutta Urpilainen on oikein EUn Afrikkakomissaari,mutta hiljaista on ollut.Puoluetoveri Antti Rinne sentään kevään 2019 vaalikeskusteluissa sanoi haluavansa afrikkalaisille eurooppalaisen elintason.Mitähän se merkitsisi ilmaston kannalta ??

    Gla

    Tamperelainen: ”Kyseenalaistaisin ilmastonmuutoksessa,mikä on ihmisen aiheuttamaa?”

    Voihan sitä kyseenalaistaa, mutta ilman vahvoja perusteluita se ei onnistu. Toisaalta, loppujen lopuksi ilmastonmuutoksen aiheuttajalla ei ole merkitystä. Riippumatta ilmastonmuutoksen syystä ihmisen pitää lopettaa fossiilisten raaka-aineiden käyttö, metsien hävittäminen yms. luontoa kuormittavat asiat. Lapsetkin ymmärtää, ettei nykyinen ole kestävä tapa elää. Jostain syystä elinkeinoelämän rattaisiin puristuneelta aikuiselta tämä ymmärrys tuntuu usein katoavan. Ilmeisesti silmänräpäystä vastaava 100 vuotta tuntuu ikuisuudelta.

    ”Lajikadossa;tarvitaanko kaikki mahdolliset sukupuuttoon kuolevat lajit maapallolla?Luonto on ketterä,se tekee mutaatioita.”

    Luontoon kuuluu, että poistuva aukko täyttyy jollain toisella. Se voi kuitenkin johtaa suuriin muutoksiin ja siinä muutoksessa ihminen ei ole yhtään kadonnutta lajia vahvempi. Jo nyt alkaa alueita muuttua kuivuuden yms. asioiden takia elinkelvottomaksi. Kun siellä asuneet ihmismassat lähtee liikkeelle ja päätyy ottamaan vallan tamperelaisen tontilta, huomataan nopeasti lajien säilymis-, museoimis- ja mutaatiopuheiden typeryyden suuruus.

    Se, ettei tiedetä jonkun yksittäisen lajin häviämisen merkitystä, ei anna oikeutta suhtautua jonkun yksittäisen lajia katoamiseen vähättelevästi. Kyse ylipäätään ei ole yksittäisestä lajista, vaan monimutkaisen riippuvuussuhdejärjestelmän tasapainosta. Ennen puhuttiin tietämättömyyden tuomasta itsevarmuudesta. Luonnon kohdalla tämän asian merkitys korostuu. Muutokset voi olla ellei peruuttamattomia niin ainakin ihmisen näkökulmasta todella hitaasti korjattavia.

    Vaikka Suomessa luontoa on kohdeltu hellavaraisesti moneen muuhun valtioon verrattuna, se ei ole kestävä peruste olla tekemättä asialle mitään. Ei me liikenteessäkään todeta, että itärajan takana tiestö on paljon huonommassa  kunnossa kuin meillä, jossa sentään pärjää hienosti ilman maastoautoa. Turha siis valittaa teiden kunnosta. Ei, me halutaan pitää tiet nykyistä paremmassa kunnossa. Saman pitäisi olla luontosuhteessa. Voimme aivan hyvin miettiä, miten voimme huomioida luontoarvot nykyistä paremmin metsätaloudessa. Ellemme mieti näitä juttuja itse, greenpeace ja saksalainen teollisuus miettii meidän puolestamme. Silloin tarvitaan elinkeinoelämältä räjähdysmäisen nopeita evoluutiota kiihdyttäviä mutaatioita, jos halutaan säilyttää taloudellinen toiminta ja elintaso täällä. Joka tuon kortin varaan laskee, voi jatkaa välinpitämätöntä suhtautumista luontoon.

    A.Jalkanen

    Yleensä väestönkasvu alenee kun elintaso nousee. Enne me voi sanoa afrikkalaisille, että ette saa nostaa elintasoa, mutta voimme sanoa että ei saa lisääntyä. Pitäisi solmia sopimus, jossa toinen osapuoli ei kovasti lisäänny ja toinen ei kovasti lisää kulutusta, lisäys: siis sopimus myytäisiin sillä, että ”pystytte nostamaan elintasoa nopeammin jos väestönkasvu saadaan kuriin” ja autamme teitä prosessissa. – Milloin se pelätty työvoimapula muuten tulee (jota piti lieventää lisääntymällä tai maahanmuutolla)?

    Visakallo

    Kalle Kehveli: ”Metsäkanalintukanta on romahtanut metsänhoidon takia. Hoidetussa metsässä ei elä mitään.”

    Mihin tuo Kallen noin ehdoton väittämä perustuu, koska käytännössä näin ei ole? Voin esitellä Kallelle toisen näkemyksen asiaan, jos halukkuutta siihen ilmenee. En usko, että minusta taantumus tarttuu. Aika avarakatseisena minua on tähän asti pidetty.

    Puuki

    Eihän niitä siinä mielessä hienosti ole hoidettu, kyllä puu kasvaa ja siitä rahaa on saatu ja saadaan, häviävän monimuotoisuuden kautta siitä vaan maksetaan kallis hinta.

    Siitähän tässä pääasiassa juuri keskustellaan, että miten monimuotoisuutta saadaan säilymään ja lisää metsiin.  Mistä kunkin lajin väheneminen mahdollisesti johtuisi. Mitkä on ne keinot joilla monimuotoisuutta saadaan lisää ja mitä pitäisi tehdä paremmin ja enemmän.   Esim. pikkulintujen menestymiseen vaikuttaa niin monet erilaiset asiat, että ei ole ihan yksinkertaista selvittää mikä mistäkin johtuu.  Metsänhoidossakin on varmasta parantamisen varaa monella tavalla. Vielä enemmän esim. muuttolintujen talvehtimispaikoilla, joissa lintuja pyydetään verkoilla ja käytetään monenlaisia kemikaaleja viljelyksillä torjunta-aineissa.

    As.tuntija tutkijat tietää varmaan monet asiat tarkemmin kuin tavan harrastajat ja metsäihmiset mutta moni ”tutkimusamatöörikin” on elänyt pienen ikänsä metsän ja luonnon parissa, joten sitäkään kertynyttä tietoa ja kokemusta ei pidä mitätöidä .

    tamperelainen

     

    Päivikki Karhulalla hyvä kirjoitus USssä 9/19.Kannattaa lukea,siitä selviää kuinka meitä  hämätään Greta-showlla ja ilmastonmuutoshypellä

    Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paivikki-karhula/greta-ja-ilmastohatatila/

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 9,372)