Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • jees h-valta

    Ehdottomasti Scientistin linjoilla. Leppää purojen ja ojien varsille ja pyyt viihtyvät. Minulla on sekahaavikko jossa kuusta ja hiukan pihlajaakin joukossa. Ojanvarsi jo aika hyvän järeää leppää. En viitsi useinkaan siitä sarasta mennä läpi kun aina tulee laitettua pyyt lentokannalle.

    Timppa

    Minä en ole juurikaan ”pirstoontuneita” metsiä nähnyt.  Enemmänkin yhtenäisiä metsiä, joissa siellä täällä joku aukko tai taimikko.

    Meillä on juuri sellaisia metsiä mutta, joista on kuitenkin metsokanta selvästi supistunut.  Ilmaston ja petojen lisäksi en kyllä näe muuta syytä kuin meidänkin metsien ikääntymisen seurauksena ravintotilanteen heikkenemisen.  Metsojen suosimia haapojakin löytyy kyllä pienen pitäjän metsokannalle.

    Vuosittaiset metsokantavaihtelut ovat myös suuria.  Jokuja vuosia sitten oli metsoja tiet täynnä.  Oliko joku vaellus tai poikkeuksellisen sääolo tuonnut tuollaisen invaasion.  Ei hakkuiden lisääntyminen tai vähentyminen.

    Timppa

    Meillä on vähemmän puroja, mutta epäilemättä niiden varret ovat reheviä ja heinäisiä ja siis tarjoavat ruokaa pyille,  Entä sitten tulevaisuus?  Metsälain 10 § johtaa nykyisen tiukan tulkinnan mukaan yleensä kuusettumiseen.   Sitten aikanaan lepät kuolevat kuusten alle ja ruohokin vähenee.  Tulevaisuudessa taas uudet tutkijat selittävät, että pyiden väheneminen johtuu hakkuista vaikkei niillä ole mitään vaikutusta.

    Kalle Kehveli

    Metsäkanalintukanta on romahtanut metsänhoidon takia. Hoidetussa metsässä ei elä mitään.

    Puuki

    Kun ennen harvennushakkuissakin niistettiin kaikki lepät ensin nurin , niin pyyt väheni.  Vasta nyt kun eräänkin suurehkon vt-kangasmaamännikkökuvion lepät on kasvaneet takasin , niin lähistöllä on alkanut näkyä  myös pyitä.    Liika kuusettuminen köyhdyttää ekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuus vähenee.   Jalopuumetsiköistäkin pittää sen takia raivata kuusia pois, jotta   muun puuston kasvatus onnistuu.  Myös jk:n tekeminen vähentää helposti  lehtipuun osuutta ja lisää kuusettumista eikä siksikään sovi ns. yleismenetelmäksi metsänhoidossa.

    Luca

    Jos uhanalaisia on yli 2000, ei ole mitään aihetta kehuskella miten hienosti täällä metsiä hoidetaan. Eihän niitä siinä mielessä hienosti ole hoidettu, kyllä puu kasvaa ja siitä rahaa on saatu ja saadaan, häviävän monimuotoisuuden kautta siitä vaan maksetaan kallis hinta.

    Kalle Kehveli

    Suomen metsäkanalintupiikit liittyvät venäjän metsäpaloihin. Sekametsiä tulisi suosia, kaikki metsänoliot voisivat paremmin. Haapa varsinkin erittäin tärkeä.

    Kurki

    Se mitä minä olen törmännyt kanalintujen pesiin, niin kaksi kolmesta tuhotaan jonkun luonnon eläimen toimesta.

    Seppo Vuokko:

    Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/seppo-vuokko-miten-niin-uhanalainen-1.74867

    A.Jalkanen

    Lajien määrän ja yksilörunsauden tilastot ovat yksi tärkeä luonnontilan mittari. Jos mitään mittareita ei seurata ei tiedetä missä mennään.

    tamperelainen

    ”Jos uhanalaisia on yli 2000, ei ole mitään aihetta kehuskella miten hienosti täällä metsiä hoidetaan. Eihän niitä siinä mielessä hienosti ole hoidettu, kyllä puu kasvaa ja siitä rahaa on saatu ja saadaan, häviävän monimuotoisuuden kautta siitä vaan maksetaan kallis hinta.”

    Tuo ”monimuotoisuus” on sellainen mantra,jolla selitetään kaikki luontoilmiöt ehdottomiksi ,positiivisiksin tapahtumiksi.Monet luontoprosessit ovat kuitenkin tuntemattomia tai ainakin väärintulkittuja.Monimuotoisuus on eräänlainen lyömäase,jolla vaiennetaan epäilijät.Korona-virus on näyttänyt kuinka ohkaista ja arpapeliä biologisten prosessien tuntemus on.Monimuotoisuus on ilmeisesti yhtä epämääräinen prosesseiltaan tuntematon .Koskaan ei saa tyhjentävää vastausta.Mikä on kallis hinta?

    Polittikoille monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on kieltämättä erittäin käyttökelpoisia erilaisia veroja alamaisille perusteltaessa

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 9,372)