Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Per Ä Reikäs

    Alaska: The Last Frontier

    Tuota satu tv ohjelmaa monikin katsonut ja kuinka näkyy kirjanpainaja ongelma,paljon kuusikoita pystyyn kuollut(niitä mitä jäi jäljelle,raha pulassaan kun lähes kaikki Otto vainaan perintönsä hakkauttivat pois)

    Visakallo

    Kun on katsonut neliosaista sarjaa Avara luonto: Luonto avaruudesta, niin ymmärtää, miten hellävaraisesti Suomen luontoa onkaan käsitelty. Olemme siinäkin suhteessa yksi maailman mallimaista.

    Scientist

    Katsoin tarkemmin (alkuperäinen julkaisu) tämän Syken tutkimuksen linnustosta ja hakkuista. Saa hieman erilaisen käsityksen kuin Hesarin artikkelista. Tutkituista 15 lintulajista 2 (teeri ja harmaapäätikka) oli yleistynyt hakkuiden lisääntymisestä huolimatta, 4 (käpytikka, hömötiainen, töyhtötiainen, kuukkeli ja pyy) vähentyneet ja 8 lajin kohdalla ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkijat selittivät harmaapäätikan (eteläinen laji) lisääntymistä ilmaston lämpenemisellä. Sen sijaan kuukkelin  (pohjoinen laji) vähenemiseen ilmastonmuutos ei kelvannut syyksi.

    Timppa

    Taas eilen näin pyypariskunnan vakiopaikassaan, jossa pieni taimikko rajoittuu tiehen, jonka toisella puolen on v 2014 ensiharvennettu metsää.   Täytyy kyllä todeta noista tutkijoista, että ovat pihalla luonnon asioista kuin lumiukot.

    Tutkimus on yhtä luotettava kuin se, että jäätelönkulutuksen lisääntyminen lisää hukkumisia.  Molemmat nimittäin tapahtuvat kesällä.

    Jos jotain syytä pyiden vähenemiseen ilmaston ja petojen lisäksi pitäisi hakea, niin se on kyllä metsien vanheneminen, minkä vaikka jokainen autoilija voi havaita.

    Visakallo

    Ainakaan metsot eivät ole ottaneet nokkiinsa siitä, että laajalla alueella vanhat kuusikot ovat avohakkuiden kautta muuttuneet hoidetuiksi männiköiksi. Metsoja on ollut samoilla paikoilla koko ajan runsaasti.

    A.Jalkanen

    Omien havaintojen lisäksi kannattaa tsiikailla tilastoja. Metsien inventointien mukaan etelässä on nuorempia metsiä kuin pohjoisessa, joka on aivan luonnollistakin, kun metsätalouden kiertoajat ovat etelässä lyhyemmät. Vaivaako pyytä leppien väheneminen? Lehtipuun kokonaismäärähän on ollut inventoinneissa nousussa.

    Jos metso on käytännössä rauhoitettu liki koko eteläisessä Suomessa, niin jokin sitä vaivaa. Erään hypoteesin mukaan ilmastonmuutos painaa metsäkanojen levinneisyysalueet kohti pohjoista.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000006493230.html

    Puuki

    Pyitä on aina esiintynyt eniten sekametsissä jossa on ollut myös lepikkoa pelkkien havupuiden tai esim. pelkän koivikon sijaan.  Sopivia suojapaikkoja kuusikoissa ja ruokailupaikkoja lepikoissa, vaihtelevia metsiä.  Taimikkokuviot välillä ei pyiden yleisyyttä vähennä, ruokailupuiden väheneminen kyllä.

    Metsoillakin soidinpaikkojen selvittäminen etukäteen , oikea käsittely ja kasvatusmänniköiden harvennus lisää niiden menestymismahdollisuuksia.  Hakomismännyt on talvella  tärkeitä.

    Riekot on varmaan vähentyneet soiden ojitusten seurauksena mutta myös ilmaston lämpenemisen vuoksi.  Kuukkelit välttää lentämistä avoalueiden halki mutta niidenkin yleisyyteen on varmasti muitakin syitä olemassa.  Kylmempien  alueiden suosijoita  ne on  olleet pääasiassa.  Lapissahan niitä on edelleen runsaasti.

    Timppa

    Omien havaintojen lisäksi kannattaa tsiikailla tilastoja

    Valhe, emävalhe, tilasto.  Eikös se näin mene.

    Omat havainnot kertovat vääjäämättömästi sen, millaisissa metsissä pyyt viihtyvät.  Yhtä vääjäämättömasti omat havainnot kertovat, että pyille mieluisat nuoret metsät ovat ikääntyneet ja pyyt ovat niistä kadonneet.

    Ymmärrän, että Anneli puolustat tutkijoita, mutta tässä pyyasiassa he ovat totaalisesti väärässä.  He käyttävät vääriä muuttujia.  Kun Anneli ajat esim 4-tietä, niin ei siellä tien varrella nuoria metsiä liiemmälti näy.  Suurelta osin varttuneita kasvatusmetsiä.

    Meillä päätehakkuukuusikoissa elelee lähinnä muurahaisia ja joku palokärki, joka etsii lahokuusia.  Ei niissä kanalinnut asusta.  Päätehakkuumänniköissä kasvaa kyllä joskus puolukkaa tai mustikkaa, mutta eipä sekään biotooppi kiinnosta pyitä, koska sieltä puuttuvat lepät ja ruohot.

    Metsuri motokuski

    Metsojen vähenemisen yksi merkittävä syy on metsien pirstoutuminen. Metso tarvitsee elääkseen yhtenäisiä metsiä. Ei kuitenkaan mitään ikimetsiä. Hyvät harvennusmetsät ovat hyviä lintumetsiä kunhan vai kuviokoot ovat tarpeeksi suuria.

    Scientist

    Pyyn vuoksi kannattaa jättää metsään leppiä. ovat muutenkin hyviä typenkerääjinä. Myös haavat kannattaa jättää paikoilleen, muuten tulee 50 uutta haapaa. Oma kokemukseni on, että pyyt pitävät erityisesti purojen notkoista.

    Metsäkanalintujen yleisyydestä vuosittain paras tieto lienee RKTL:llä, nykyisin kai osa Lukea. Riistakolmiolaskennat antavat mutu tietoa paremman käsityksen.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 9,372)