En ole lintuasiantuntija, mutta kuulo minulla on edelleen mittauksien mukaan hyvä. Selkeästi kaikkein eniten näin keväällä kuuluu erilaisia lintujen ääniä hoidetuista kuusikoista. Voisiko joku asiaa paremmin tunteva kertoo, miksi näin on?

” In general, patterns of population changes did not differ between PAs and unprotected areas. Abundances of ten of the 15 species were, however, concentrated in southern Finland, where PAs have low coverage, and where trends in abundance merely reflect changes in unprotected areas. Five species declined, and they all probably suffered from the effects of increased logging. Four of them had a southern distribution in Finland, so they should even benefit from the rapid climate warming occurring in these regions. ”

Mielenkiintoista, että Syke näkee joskus ilmastonmuutoksen positiivisenäkin asiana. Tutkimuksen aineisto on melko suppea ja lyhytaikainen seuranta. On kumma, että käpytikka olisi vähentynyt. Omakohtainen kokemus pikemminkin päinvastainen . Hömötiaiselle olisi varmaan hyvä jättää leppä ja koivupökkelöitä, koska kovertaa itse pesän puuhun. Käpytikkakanta voi hyvin, koska ravintoa (kävyt, hyönteiset, pikkulintujen munat/poikaset). Myös haapoja ja koivuja löytyy, mihin kovertaa pesäkolo.

Tässä klommenttini tuolla uutisosastoss

Pyyn osalta täysin väärä tulos.  Olen n 50 vuotta metsästellyt samoilla maisemilla ja pyiden reviirit ovat tulleet tutuiksi.Ensinnä vähän oppia tutkijoille. Vanhojen eräkirjojen mukaan pyiden parhaat elinpiirit ovat metsittyneet entiset ahot ja kaskimaat.  Nuoret kasvatusmetsät vastaavat ominaisuuksiltaan näitä. Niissä on saattanut olla tietyllä paikkaa pyyreviiri, mutta sitten hävinnyt vaikkei hakkuita ole ollut lähitienoillakaan. Sitten on ollut useita reviirejä suuren metsän ja pienen taimikon yhtymäkohdassa. Taas monesti reviiri on hävinnyt vaikkei kumpaakaan ole mitenkään käsitelty. Pyythän tarvitsevat leppää ja sitä löytyy yleisesti taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Ei enää edes ensiharvennusmetsistä. Päätehakkuumetsistä puhumattakaan  Yleisesti ottaen pyyt eivät asusta kuvioilla, joille tehdään hakkuita. Eivät ainakaan meidän metsissä.  Valitsemalla sopivat muuttujat saadaan näemmä millaisia tahansa tuloksia, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Itsestään selvää on, että tehokas metsätalous, joka tuottaa pyille sopivia elinympäristöjä parantaa niiden kantaa. Ei heikennä.  Olen usein ihmetellyt miksi pyyreviiri on tyhjentynyt. Onko syynä ilmasto, pedot, taudit vai mikä en osaa sanoa. Meidän mailla ei ainakaan metsästys. Minun osaltani se on jäänyt yleensä pelottelun asteelle.

Tosiaan pyitä olen usein nähnyt n. 20-25-vuotiaissa kasvatusmetsissä.  Kun metsä  on varttunut ensiharvennusvaiheeseen, niin pintakasvullisuus on yksipuolistunut ja kuuset nitistäneet mahdolliset lepät.  Mitäpä  pyyt tuollaisessa ympäristössä tekisivät?

Ainakin viime vuonna miltei joka  kerta läksi tienvarresta pyitä paikassa, jossa toisella puolella oli 2014 ensiharvennettu mäntyvaltainen kuvio ja toisella 2013 istutettu kuusentaimikko.

Ovatkohan tutkijat nähneet pyitä koskaan luonnossa.  Eivät ole ainakaan niiden elintapoihin perehtyneet.

Timppa, minulla löytyy leppää kyllä vielä juuri tehdyn ensiharvennuksen jälkeenkin. Kun sitä oli niin paljon ettei moto viitsinyt edes kaikkia tehdä. Oli kyllä hupa katsella kun hömötiainen touhusi puolilahopökkelön kolollaan aivan rauhassa vaikka moto pui ihan melkein vieressä. Kolopuu ja tintti/tintit voivat edelleen samoin. Ei tärvelty hakkuussa. sen kyllä helposti huomasi motostakin. Pienen kuusikon yli nousi kelo juuri sopivasti senverran näkösälle. Siihen jäi nyt se kuusipuska kasvuun myös.

Mietin edelleen, miksi kuusikot kiinnostavat niin paljon lintuja. Onko niissä houkuttelevia hyönteisiä tai jotain muuta lintuja kiinnostavaa?