Harmi kun nuo joulukuuset ole enää siis minusta kovinkaan suosittuja.

Kivisiä peltoja ja joutomaita aion kuusittaa ja ihan omat kuusen siemenet jo kerättynä,koivu tulee iteksee.

Ilman tukiaisia,ite maksan ja tee.

Booria typpi lannoitus tarpeen.

A. J:n listasta puuttui pyrstötiainen, joka näyttää viihtyvän varsin hyvin nuorissa koivikoissa. Laji on myös jonkin verran lisääntynyt.

Hömötiainen on todella vähentynyt, mutta kanta on edelleen noin 500000 luokkaa. Ei siis mikään harvinaisuus.

Tiaisia pahemmin ruokkisi,tulee rotta/hiiri ongelmia.

Mitäpä raati on mieltä harvennushakkuista ja linnuista.

”Tuoreen tutkimuksen mukaan paikkalinnuista ovat vähentyneet etenkin hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka. Metsissä ympäri vuoden elävien lintujen määrä on vähentynyt hakkuiden lisäännyttyä. Tuoreen tutkimuksen mukaan lajien kannat vähenivät sekä suojelualueiden ulkopuolella että myös suojelualueilla. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa suojelumetsien osuus kaikista metsistä on hyvin pieni. Monet lajit kuitenkin säilyivät suojelualueilla Pohjois-Suomessa.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006482016.html?fbclid=IwAR2n3D7K3A0IcF_58EyqIq8T4u8o2JxmSrnwREliR159hmZG7r51imo_f9A

Pitemmällä aikavälillä metsien harvennusmäärät ovat viime aikoina nousseet, avohakkuiden määrä ei juurikaan. En ole lintutieteilijä, mutta tulkitsen uutista niin, että ilmeisesti jotkut linnut tarvitsevat elämiseensä (kolojen kaivertamiseen ja ruuan hankintaan) juuri sitä ositetta eli pieniläpimittaista puuta jota poistuu harvennuksissa.

Tuossa uutisessa puhuttiin metsälajeista, ei perinneympäristöjen lajeista. Se mikä on hieman hämmentävää on että lajit hupenivat myös suojelualueilla Etelä-Suomessa. Mukana voi olla muitakin tekijöitä kuin metsänhoito, esimerkiksi hyönteisten väheneminen. (Sen taustatekijöitä voisivat olla elinymräritömuutoksen lisäksi ilmastonmuutos ja kemikaalit.) Se mitä voitaisiin kokeilla, olisi esimerkiksi pieniläpimittaisen harvennuspuun jättämistä pikkulinnuille sinne tänne vähän riistatiheiköiden malliin, eli osa kuvioista (siis kuvion osa, ei kokonaisia kuvioita) jätettäisiin harventamatta ja katsottaisiin suosivatko em. linnut niitä elinympäristöinä. Otollisia kohteita käsittelemättä jättämiseen tietenkin olisivat myös vesistöjen rannat ja muut arvokkaat metsälaki- ja ympäristökohteet.

PS Tälle palstalle pitäisi saada toimiva haku, kun vanhoja ketjuja on vaikea löytää.

Itselläni on nyt ainakin kuusi kappaletta tänä keväänä aloitettua töyhtötiaisen pesintää ( haudonta  alkanut tai  ainakin kolo täysin valmis ) ja kolme alkavaa hömötiaisen pesintää (kolon teko vielä kesken). Läheskään kaikkia pökkelöitäni en ole vielä edes käynyt katsomassa. Lähin hömötiaisen pesintäaloitus on  kivenheiton päässä asuintalostani, entisen navetan  nurkalla. Melkein  kaikki nämä pesinnät ovat  pökkelöpöntöissäni, joita olen tehnyt ja nostellut runkoihin  aiemmin. Olen pöntöttänyt   jokseenkin tavallisia talousmetsiä.

Kolotiaiset ovat yhä varsin yleisiä.  Ne luokitellaan  uhanalaisiksi  käsittääkseni  vain siksi, että kannat ovat vähentyneet menneistä vuosista niin paljon.  En oikein usko, että kolotiaiset tästä juuri enää harvinaistuvat, sillä lahopuuta on alkanut jäädä metsiin. Tekopökkelöitä näkee vähän joka puolella. Kolotiaiset  pärjäävät niiden johdosta  talousmetsissä  tulevaisuudessakin ainakin kohtalaisen hyvin.