En halua leimata ketään, mutta kyllä viheriäisten poliitikkojen ja heitä äänestävien lisäksi monet tutkijatkin ovat sillä kannalla, että metsät saisivat olla uhanalaisten lajien kannalta parempia. Järeitä puitakin pitäisi metsissä olla, ja muitakin lehtipuita kuin vain koivuja. Lahopuun lisäys on päässyt hyvään alkuun, mutta ei ilmeisesti ole edennyt vielä tarpeeksi pitkälle. Kulotuksiakin tarvittaisiin lisää. Sekä lahoavaa puuta että palanutta puuta pitäisi synnyttää jatkuvasti lisää, jotta niistä syntyisi jatkumo. Suojelualueiden verkosto muodostaa ikään kuin ”vankileirien saariston” josta uhanalaiset voivat levittäytyä ympäristöön.

Liito-oravan suojelustatus pitäisi ehdottomasti lieventää, jos se estää liitureita suosivan metsänhoidon.

Lahopuuta ovat viime vuosien lumituhot ja myrskyt lisänneet älyttömästi. Mutta eihän viherkaihtimilla näe mitään, eikä kerrostalosta asti ainakaan.

Vaan se ötökkä olisi henki ja elämä!?

Kunttu siinä Kunnnostautuu

Lahopuun määrän lisääntyminenkin lisää monimuotoisuuttakin viivellä. Samoin kuin mm. säästöpuiden jättäminen, sekapuuston kasvatuksen lisääminen (siellä missä se on mahdollista) yms.     Ei sitä pelkästään vihriän langan juttuja lukemalla saa selville, miten se toimii jatkossa. Joillekinhan ei riitä mikään . Kaikki metsät pitäisi suojella ja rauhoittaa. Ja sitten jos ja kun se ei toimisikaan kuten on kuviteltu ( esim. liika kuusettuminen, metsien yksipuolistuminen, risukoiden lisääntyminen  ja hiilen kertymisen väheneminen) , niin ihmeteltäsiin vain.

Joku tietämätön tuolla kyseli, että minkä tasoisen toimijan pitäisi ilmoittaa monimuotoisuuden köyhtyminen, että se olisi fakta.

Vastaan, että mm. Luke (muinoinen Metsäntutkimuslaitos) kelpaa. Muitakin löytyy, mutta esim. Greenpeace, Luontoliitto, Helsingin Sanomat tai vihreiden kansanedustajat eivät kelpaa muille kuin risuparroille.

Luke hiljan ilmoitti suunnitelmasta kartoittaa monimuotoisuutta Valtakunnan Metsien Inventoinnissa, jos (siis ”jos”) saa rahat siihen. Edellisestä ja luultavasti ainoasta kartoituksesta onkin ja vähintään 30 vuotta. Eli aineistoa olisi, mutta sitä ei voi verrata mihinkään kun on jäänyt ainoaksi kriteerit täyttäväksi kartoitukseksi.

Tuo ”luultavasti ainoasta” johtuu siitä, että mahdollisesti löytyy muutakin ja hyvin vanhaa aineistoa, jos aletaan kaivella. Epäilen, että metsätyyppien kartoitukseen on kerätty melkoinen aineisto joskus 1900 -luvun alussa.