Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Scientist

    Lintuatlaksen mukaan:

    ”Kuukkeli esiintyy Euraasian pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Suomessa kuukkelin pääasiallinen levinneisyys sijoittuu maan pohjoispuoliskoon. Etelämpänä laji pesii harvalukuisena ja vain paikoitellen, mm. Suupohjassa. Mieluisinta pesimäympäristöä kuukkelille ovat iäkkäät ja tiheät kuusikot, joissa kasvaa naavaa tai luppoa. Sille kelpaa pesimäalueeksi myös havupuuvaltaiset sekametsät sekä Pohjois-Suomessa puustoiset suoympäristöt.”

    Kuukkelin kantaa verottaa myös varmaan jossain määrin kilpailu isoveli närhen kanssa. Sama kilpailutilanne on Lapissa ketun ja naalin välillä. Kettu levittäytyy entistä pohjoisemmaksi kun sitä ei enää juuri metsästetä.

    Timppa

    Näyttää Lintuatlaksen tiedot olevan varsin puutteellisia.

    Metsuri motokuski

    Missä mielessä timppa on puutteelliset ? Minusta ihan relevanttia tietoa.

    A.Jalkanen

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.37095?year=2019

    Kuukkeli ei näytä olleen kovin yleinen laji aiemminkaan.

    Kettua metsästetään kyllä ainakin Lapissa edelleen ahkerasti. Ala-Lapin suurimmat saalismäärät ovat vuosilta 2011 ja 2012, Keski-Lapissa vuosilta 2011 ja 2017 sekä Ylä-Lapissa vuosilta 2016 ja 2017. Esimerkiksi Lapissa metsästettiin tuon tilaston mukaan (em. alueet yhteen laskien) kettua vuonna 2017 15700 kappaletta ja vuonna 2018 6300 kappaletta.

    Vertailun vuoksi: Varsinais-Suomi, jossa ketun jälki-indeksi on Suomen korkein, kymmenkertainen Lappiin nähden, ja saalismäärät vain Lapin luokkaa. Lapissa metsästyspaine kettua kohtaan on ankara, vaikka ottaisi huomioon senkin, että Lapin pinta-ala on huomattavasti suurempi: V-S 2016 7400 kpl, 2017 2900 kpl ja 2018 3700 kpl.

    Lähde: Luke, Tilastotietokanta, Kala- ja riistatilastot, Rakenne ja tuotanto, Riistasaalis.

    Niin että ei ihme, ettei ketun jälki-indeksi Lapissa nouse.

    Lajikehitys-grafiikat: www.riistakolmiot.fi/lajikehitys-grafiikka/

    Puuki

    Kuukkeli näytti lisääntyneen. Pikasen otannan perusteella, havaintoja 10 vuoden välein eniten (37) vv. -18-19.   Esim. -50-60-luvuilla vielä vähemmän.  Melkein kaikki Lapissa.

    Timppa

    Sen verran on se Lintuatlas puutteellinen, että väittää kuukkelin esiintyvän vain havumetsäalueella.

    Lappi on kyllä aika laaja joten se kettujen  kaatomäärä on siinä suhteessa aika pieni.  Etelässä kettukantaa vähentää myös liikenne ja ilvekset.

    Tietysti lappalaisilla on aikaa vahtia kettuja mm poronerotuspaikkojen jätekasojen vieressä.  Takavuosina oli kaveri siellä kyttäämässä.  Ihmetteli, kun auto tuli keskiyöllä paikalle ja pudotti jotain jätekasaan.  Asiaa alettiin tutkimaan.  Selvisi, että pari rajamiestä oli pudottanut ampumiensa porojen sisuskalut siihen kasaan.  Olivat kompuksessa kauppiaan kanssa, joka möi lihat kirjanpidon ulkopuolelta.   Kauppias sai jotain rapsuja.  Rajamiehiltä läksi virka.  Omakotitalotkin olivatKarigasniemellä.  Taisi olla vähän vaikeaa markkinoida niitä, koska seudulta ei enää löytynyt työpaikkoja.   Olen kertonut joskus tästä tapauksesta varoittava esimerkkinä.  Rikollinen jää yleensä kiinni vaikka liikkuisi pilkkopimeässä kekiyöllä.  Kannattaa pysyä kaidalla polulla.

    A.Jalkanen

    Jos verrataan sitten Ylä-Lappia ja Varsinais-Suomea, niin pinta-alat ovat lähempänä toisiaan. Lapissa ketun jälki-indeksi on kymmenesosa etelästä ja reviirin koko myös oletettavasti suurempi, kun syötävää on harvemmassa. Vuosina 2016-2018 pyydystettiin Varsinais-Suomessa saalistilaston mukaan 14 000 kettua ja Ylä-Lapissa, vain hieman suuremmalta alueelta, 9500 kappaletta. Syitä on kaksi: poromiehet eivät salli kettua ja tutkijat koettavat tekohengittää Suomen naalikantaa. Naali on kuitenkin häviämässä taistelun ilmastonmuutokselle.

    Timppa

    Siellä Ylä-Lapissa kettukantaa verottaa jonkun verran kotkat.  Kerran hiihtäessä osuttiin paikalle, mutta silloin oli jäänyt yritykseksi.  Kettu oli paennut tunturikoivupuskasta toiseen.  Kotka perässä.  Hangella näkyi siipien jäljet.  Siinä oli sitten joku ohut kaatunut runko, johon luulen kotkan kiihkossaan törmänneen, minkä jälkeen kettu onnistui luikkimaan karkuun.

    Keski-Suomessakin tapasin kerran ketun jäännökset yhden aukon reunalla.  Näytti siltä, että luultavasti muuttomatkalla ollu kotka oli sen tappanut.

    A.Jalkanen

    Kyllä ja kotka ei ole enää suuri harvinaisuus etelässäkään jossa sitä siedetään paremmin kuin poroalueella. Ilveskin voi ottaa ketun mutta petoeläin ei halua ottaa turhaa riskiä toisen petoeläimen kanssa, kun loukkaantuminen on kuolemantuomio.

    Timppa

    Luulisin, että ketunpennut kelpaavat hyvin ilvekselle.  Loppukesästä pentue alkaa opetella liikkumista erillään, mutta pitävät kuitenkin yhteyttä huutelemalla.  Silloin pentu on helppo saalis ilvekselle.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 9,372)