Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo

    Tällä malttamattomina jo odotellaan Kertun tulevaa maanantai-äreyttä. Siinä on aina jotain niin alkuvoimaista.

    Scientist

    Hyvä kommentti ja tarkennus Puukilta ja teksti peräisin punaisesta kirjasta. Luonnossa ei koskaan vallitse vakio tasapaino. Aina on lisääntyviä lajeja ja väheneviä lajeja. Suomeen on viimeisen 100-150 vuoden aikana levinnyt enemmän lajeja kuin kuollut sukupuuttoon. Itse aloitin lintuharrastukseni 1960-luvulla ja silloin puhuttiin mm. ruisrääkän, muuttohaukan, tikkojen (erityisesti valkoselkätikka) yms sukupuuttoon kuolemisesta. Nyt yli 50 vuotta myöhemmin ruisrääkän, muuttohauka ja valkoselkätikan kannat ovat lisääntyneet selvästi, vaikka lajeja on lukumääräisesti rdelleenkin melko vähän. Eniten lisääntyneitä  lajeja ovat mm. joutsen, haikarat (kaikki), valkoposkihanhi, merimetso, pikkuvarpunen, satakieli. Esim. Kokemäenjoen suistolle ensimmäiset satakielet ilmestyivät 1960-luvulla ja nyt niitä on siellä jo yli 500 paria.

    mulle

    Monimuotoisuus rikastuu taudeissa
    ”Koronavirus on valtava sokki maailmantaloudelle.

    Suurin osa Kiinan vilkkaimmista teollisuustuotannon alueista on pysähdyksissä epämääräisen ajan.”

    Ja ilmastokin suuresti kiittää tästä.

     

     

    A.Jalkanen

    Tuosta noita voi ihmetellä. Aika uskomattomalta tuntuu että joku hömötiainenkin tai harakka on tuolla listoilla.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/lajien-punainen-lista-katso-mitka-suomen-elaimet-ovat-vaarantuneet

    Puuki

    Harakan uhanalaisuuden syy :  tuntematon.   Miten olisi naakan yleistyminen . Ne syö mm. muiden lintujen poikasia ja hajottaa pesiä.  Yleistynyt samaan aikaan kuin monet muut vähentyneet.  Muutama harakka ei pärjää naakkaparvelle.  Muistan jonkun lintututkijan sanoneen, että naakka on suurin syy metsäkanalintujen pesätuhoihinkin siellä missä sen kanta on vahva.    Närhi on vahvempana lajina syrjäyttänyt monin paikoin kuukkelin ; ei yksistään avohakkuut ole olleet sen uhka.    Naali on saattanut vähentyä   osin säiden lämpenemisen vuoksi.   Esim.  Kanadassa ja Alaskassa niitä on runsaasti , kun siellä talvet ei ole juuri muuttuneet entisistä.

    Metsäpeuran harvinaistumisen syyt : metsänhoito, avohakkuut, vanhojen metsien puute, liikenne.  Täältä päin alkoi metsäpeurat huveta susien lisääntymisen myötä.  Nehän niitä ajelevat pyydystäessään.  Lisäksi ahmat ja karhut  velottaa ainakin vasoja keväällä.   Yleistynyt ilveskin voi sitä ehkä tehdä.  Vanhoja metsiä on kuitenkin  niitäkin ja ruokaa mäntykankaiden jäkäliköissä runsaasti lupon lisäksi.

    Jantura

    Minusta tuntuu, että Ylen haastattelema ekologi yms. tahot eivät ajattele loppuun saakka. Ei huomioida sitä, mikä hakkuiden tavoite on. Sehän on saada tietty määrä raaka-ainetta. Jos metsien käsittely ja kasvu muuttuu tehottomammaksi, pitää hakata sama puumäärä saadakseen aiempaa suurempia pinta-aloja. Sitäkö ekologit toivovat? Ja jos vastaus on korjuumäärien vähentäminen, tullaan kysymykseen uusiutuvien materiaalien käytöstä vs uusiutumattomat. Kun näitä asioita ei tarkastella, koko keskustelu on kestämättömällä pohjalla. Pitäisi keskustella siitä, miten saadaan puun käytön määrä tuplattua kestävästi.

    Tulipahan luettua ketju läpi. Monenmoista mielipidettä, joista tähän taitaa kulminoitua koko aukkohakkuu vs. suojelu -keskustelu.

    Hakkuiden tavoite on nimenomaisesti tuottaa tietty määrä puuta.  Vaan mikä tuo tietty määrä on? Jos maan metsäteollisuus ja käsittelytavat on mitoitettu väärin ja luonnon monimuotoisuutta halveksuen, onko todellakin niin, että näitä asioita ei voida enää arvioida uudestaan?

    Metsäteollisuus on toki pyhä lehmä, eikä sitä sovi tässä maassa arvostella…

    A.Jalkanen

    Wikipedia: ”Kuukkelin ravinnoksi kelpaavat kaikenlaiset marjat, siemenet, sienet, hyönteiset ja niiden toukat, riistaeläinten haaskat, muiden lintulajien poikaset ja retkeilijöiden tarjoamat makupalat. Kuukkeli kerää koko lumettoman ajan talvivarastoja ja kätkee ruokapaloja kaarnankoloihin ja oksien naavatuppoihin.”

    Ravinnosta tuo ei pitäisi olla kiinni. Varislintujen keskinäinen kilpailu saattaisi selittää jotain: korppi ja naakka ovat runsastuneet kovasti. Kuukkelia pidetään vanhojen metsien lintuna. Olisiko se jotenkin riippuvainen naavasta ja luposta?

    Timppa

    Utsjoen tuntureilla ei ole enempää naavaa kuin luppoakaan.

    A.Jalkanen

    Mitään ”oikeaa” hakkuumäärää ei ole helppoa määritellä. Siitä ehkä ollaan yhtä mieltä, että jos kasvua saadaan lisättyä, voidaan myös hakkuita lisätä. Jos avohakkuista ja metsänviljelystä luovutaan laajemmassa mitassa, kasvu alenee ja saman puumäärän keräämiseen tarvitaan isommat hakkuualueet. Hakkuiden pinta-alan kasvu ei välttämättä ole iso ongelma, jos näin saadaan lisättyä jotain muita arvoja tai hyötyjä, kuten säästettyä turvemaiden hiilivaroja tai lisättyä peitteisiä metsiä. Kesähakkuiden pinta-alan kasvu lisäisi kylläkin lintujen häirintää pesimäaikana, mutta jk-hakkuut pyritään oletettavasti keskittämään talviaikaan.

    Puuki

    Monimuotoisuudella tarkoitettanee tässä eri lajien monimuotoisuutta. Esim.  WWF kirjoittaa metsälajien kadosta pääasiassa  lahopuun ja järeiden puiden vähenemisen vuoksi.  Lahopuuta on kuitenkin nykyään keskimäärin enemmän/ha kuin aiemmin.  Puiden koon  pieneneminen riippuu siitä mihin verrataan.  Kymmeniä vuosia sitten järeitä puita oli kuitenkin vähemmän kuin on nykyään .  Säästöpuina jätetään lisäksi nykyään talousmetsiinkin mm. järeitä haapoja ja pieniä puuryhmiä ja muitakin suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille.    Vielä 25-30 vuotta sitten niitä ei jätetty.   Niiden vaikutus monimuotoisuuden lisääntymiseen tulee viiveellä.

    Kuusettuminen on uhka monimuotoisuudelle puulajiston yksipuolistumisen ja siitä johtuvien sienitautien ja kaarnakuoriaisten lisääntymisen vuoksi . Vanhojen kuusikoiden suojelu (vaikka niitäkin pitää suojella ja on jo suojeltukin Suomessa kohtuullisesti) ei sitä tilannetta paranna eikä jk:n suosiminen, joka johtaa juuri kuusettumiseen ja lisäksi tyvilahoalueilla sen lisääntymiseen herkemmin kuin  tasaikäiskasvatuksessa, jossa lehtipuukiertoa on helpompi toteuttaa.  Monet ls-järjestöt näkee jk:n olevan jonkinlainen pelastus viljelymetsätalouden tilalle.  FSC-sertiäkin mainostetaan paremmaksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen takia. Mutta ei se toimi kunnolla esim. naapurimaassa. Siellä avohakkuut on paljon laajempia kuin täällä , vanhoja metsiä hakataan aukoksi ja väliin jätetään kaistoja jotta sertin säännöt täyttyy.

    Samaan puumäärään tarvitaan jk:ssa n. 4 x suurempi alue kuin tasaikäsessä kasvatuksessa.  Tilanne muuttuu vielä huonommaksi siltä osin,  jos/kun kok. kasvu hidastuu viljelyn tuoman kasvuhyödyn jäädessä vähemmälle.  Miten talvihakkuut voisi nykytilanteessa toimia puunhankinnassa riittävän hyvin, kun talvikuukaudet vähenee ?

    Metsien hiilen kertymisen ja metsien kiertoajan tuoton puolella jk:n mainostajat erehtyy eniten, tahallaan tai tahtomattaan, miten vain.   Osalle turvemaista ja muille valmiiksi useampijaksoisten metsien kasvatukseen se tyyli sopii rajallisesti, mutta ei yleismenetelmäksi meidän oloissa monenkin eri asian takia.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 9,372)