› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 9 10 11 … 936 937 938

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 30.1.2020, 09:55

    Metsien hakkaamatta jättäminen ei lisää monimuotoisuutta suoraan niin  kuin tuostakin haastattelusta (Mönkkönen) voi saada sen käsityksen. Lajit ei lisäänny jk:n opeillakaan , kun kuusettuminen lisää yhden puulajin osuutta.  Monimuotoisuutta ei lisää sulkeutuneet vanhat kuusikotkaan ; niissä ei ole aluskasvillisuutta juuri olenkaan,  eli lajiköyhtymistä tapahtuu. Lisäksi uhkana on kuivien kesien lisäämät metsäpalot.  Suurimmat palot on mm. Kanadassa ja Siperiassa olleet juuri hoitamattomissa metsissä.   Sekametsien suosiminen sen sijaan lisää monimuotoisuutta mutta siihen jk sopii huonommin kuin tasaikäinen kasvatus.

    Timppa 30.1.2020, 10:29

    Kyllä Yle jaksaa.  Sama juttu oli aamullakin uutisissa.  Uutistenlukijan otsikosta arvelin, ettö nyt puhutaan siitä, että kehnon talven vuoksi korjuut ovat ongelmissa.  Puhuttiinkin, että Kaakkois-Suomessa hakataan liikaa.  Voi hyvä tavaton.  Voiko metsien asialiinen harvennus vähentää monimuotoisuutta?

    Sen sijaan liian vähän tehdään uudistushakkuita, jos tavoitteena on lisätä Suomen metsien kasvua.  Lisääntyneet aukot lisäävät myös monimuotoisuutta.  Ikääntynyt metsä ei lisää monimuotoisuutta kuten Puuki tuossa edellä totesi.

    Millaisissa kantimissa se monimuotoisuus oli silloin, kun Suomen metsissä oli puuta vain 60 % nykyisestä.

    A.Jalkanen 30.1.2020, 11:00

    Kello 9 jaoin linkin Seppo Vuokon kolumniin. Siinä on viite vuonna 1966 kirjoitettuun artikkeliin, jonka mukaan viime vuosisadan alkupuolella ainakin lahopuuta oli asutusten lähellä vähänlaisesti, kun kaikki kerättiin polttopuuksi.

    Timppa 30.1.2020, 11:16

    Olen aiemminkin kirjoittanut Keski-Suomessa ”yli tilan” vuonna 1916 tehdystä halkopuiden pystykaupasta.  Siinä hakattiin mm kuivat puut.

    Selvää on, että syrjäseuduilla jossain Oulujärvestä pohjoiseen olikin lahopuuta, mutta epäilemättä tiheämmin asutut seudut ja suurten järvien lähimetsät oli parturoitu tehokkaasti.  Tai hakattu kaskimaiksi, joita poltettiin vielä 1800-luvun loppupuolellakin.

    Timppa 30.1.2020, 11:22

    Kyllä meilläkin lähes jokaisella mäntymetsien uudistushakkuualalla keloja löytyy.  Kuusikoissa sitten taas tuulenkaatoja tai lumituhopuita.  Kyllä nyt siis lahopuuta löytyy ja tulevaisuudessa vielä enemmän, kun jätetään niitä pökkelöaihiota.

    Gla 30.1.2020, 13:33

    Minusta tuntuu, että Ylen haastattelema ekologi yms. tahot eivät ajattele loppuun saakka. Ei huomioida sitä, mikä hakkuiden tavoite on. Sehän on saada tietty määrä raaka-ainetta. Jos metsien käsittely ja kasvu muuttuu tehottomammaksi, pitää hakata sama puumäärä saadakseen aiempaa suurempia pinta-aloja. Sitäkö ekologit toivovat? Ja jos vastaus on korjuumäärien vähentäminen, tullaan kysymykseen uusiutuvien materiaalien käytöstä vs uusiutumattomat. Kun näitä asioita ei tarkastella, koko keskustelu on kestämättömällä pohjalla. Pitäisi keskustella siitä, miten saadaan puun käytön määrä tuplattua kestävästi.

    Suorittavan kysymys turvemaiden harsintahakkuistakin on hyvä. Muutoksia metsien käsittelyyn tuntuu esittävän ne, joilla ei ole mitään vastuuta omaisuudesta. Mikäs siinä on neuvoessa. Ja jos tuuli puhaltaa puut nurin, syntyyhän siinä lahopuuta.

    Puuki 30.1.2020, 14:43

    Ennen (myös vielä 70-80-luvulla) kerättiin kuivat kelot , kuivat kuuset ja kovat maapuutkin polttopuuksi tai joskus havukuitupuuksi. Yhteen aikaan kelpasi kuivakin puu sullipinoon. Melkoinen määrä niitä jää nykyään monimuotoisuutta lisäämään metsiin.   Tuulisilla paikoilla pitää harvennuksissakin jättää kaatumisvara eli tavallista vähän tiheämpään asentoon. Voi tosiaan harveikko rämeellä tai korpikuusikossa pätkähtää nurin myrskyllä, kun talvellakaan ei enää usein ole routaa maassa.  Mutta sittenhän sen voi ennallistaa. Mitään tekemistä metsätalouden kanssa ei sillä kyllä silloin enää ole eikä edes kasvihuonekaasutaseen parantamisessa Ojasen tutkimustenkaan mukaan.

    Korpikuusikot kannattaa uudistaa luontaisesti kaistalehakkuulla jos haluaa toimia luonnonmukaisesti.  Suojuspuuhakkuuta voi suositella vain harvoille kohteille, joissa on sekapuustoa + taimia valmiina ja yleensä suunniteltu jo pidemmälle ajalle ennakkoväljennyksineen.  Sinne jos tekastaan jk-harvennus uudistumista varten , niin ei onnistu millään.

    hemputtaja 30.1.2020, 14:59

    Niinpä, taas on monimuotoisuus huonontunut ja syynä tietysti hakkuut. Jos vaivautuu vähänkin älliään käyttämään tietää hakkuiden lisäävän monimuotoisuutta eikä päinvastoin.

    Olen ennenkin sanonut ja sanon taas. Väitteet monimuotoisuuden huononemisesta eivät perustu mihinkään. Eivät ole edes kunnon arvioita.

    Kyse on pelkästä propaganda-jankutuksesta, joka on mennyt perille valitettavan hyvin.

    Näin uutisen (joku aika sitten), jonka mukaan Metsäntutkimuslaitoksen seuraaja aikoo taas kartoittaa (jos saa rahat siihen) perusteellisesti metsien kasvillisuutta seuraavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin yhteydessä. Sen jälkeen on mahdollista saada todennettua tietoa eikä pelkkiä huhuja.

     

    A.Jalkanen 30.1.2020, 16:00

    Monimuotoisuus on niin moninainen ilmiö että siitä on vaikea saada otetta. Yleinen käsitys taitaa olla (ja menen tässä kapean expertiisini ulkopuolelle), että jos metsiä uudistetaan avohakkuulla, lisätään elinympäristöä josta meillä ei ole pulaa. Ei ole pulaa myöskään nuoruusvaiheen metsistä. Tässä mielessä jatkuva kasvatus tarjoaa monimuotoisuuteen vain rajallisen apuvälineen. Sen lisäksi tarvitaan kevyesti käsitellyt arvokkaat elinympäristöt, luonnonhoito (lahopuu, järeä säästöpuu, lehtipuu, palanut puu yms) ja suojelualueet joissa metsäekosysteemi saa kehittyä pitkään häiriöttä.

    reservuaari-indeksi 30.1.2020, 16:18

    Eipä taida maalaisliiton pää pensaaseen -kuplan hokemilla monimuotoisuus korjaantua. Tuo hokeminen vaikuttaa nyt vahvasti siltä.

    No, se ns. yleinen mielipide voi tuntua sitten aikanaan semihankalalta kohdata siellä turuilla ja toreilla. (Se tunne kun märkä rätti läsähtää naamaan.) Se näkyy sitten niissä prosenteissa kun ääniä laskevat. Omapahan on asianne, pohjalle pääsy vaatii näköjään kovaa kamppailua.

    ♥ Kerttu
    turvepohatta, Kerava

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 9 10 11 … 936 937 938