Keskustelut Luonto Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 340)
  • Pihkakintas

    Oletko käyttänyt lankana talvinauhaa vai tavallista rautalankaa?

    Meillä metsässä yksi kallion päällinen, jossa jalan alla keikkuvia laattakiviä. Ei käy elukat siellä lainkaan. On ihan erilaista, kasvaa paksu vihreä sammal, vaikka on kuiva paikka.

    jees h-valta

    Nauhaa on kaikki aidat yleensäkin. Ei mitään rautalankoja. Talvialueiden taimikoiden suojana kannattaa käyttää talvimaadoitusnauhaa kyllä. Minulla ei ole sen tarvetta ollut. Aika pitkään se maadoituskanki toimii talveenkin. Talvessa on etunsa ja haittansa aidoille. Vaikka olen jo monta aikaa jättänyt pidemmällä olevilla tiluksilla aidat virrattomiksi talveksi on se silti este lumessa myös hitaasti etenevälle eläimelle. Se ei voi hypätä yli kun lumesta on hankala ponnistaa. Ja sen läpilykkyykin on kivulloista koska teräväreunainen nauha kyllä puree nahkaan hitaasti kiristyessään. Ei se näytä sitä kovin mielellään tekevän. Siinä sentään on teräslankaa sisällä siinä nauhassa useita säikeitä. Nylon ja teräs eivät iholle ole kovin makoisaa upotettavaa. Nyt kävinkin ensimmäisen kerran Pohjois-Satakunnan palstalla hiukan tarkistamassa näkymää. Jokunen lanka oli pudonnut hahloistaan mutta mitään sen pahempaa aukkoa ei näkynyt. Eikä vielä ainakaan tuhojakaan. Pitää vain olla kevään takaisintuloaaltoon hereillä että saa aitoihin virrat ennen elukoita. Heti lumen riittävästi vähennyttyä että kulkeminen jo sujuu.

    pihkatappi

    Halssin tien varressa noita akkuja ja nauhoja näkyy olevan. Eli tuohan on pohjoista satakuntaa, lienee paikkakunnan sorkkien määrästä johtuva ilmiö, en ole muualla vastaavia metsässä nähnyt.

    jees h-valta

    En edes tiedä missä on Halssin tie mutta oletettavasti siellä kyllä aidastaa joku muu kuin minä. Olen Isojärven rantoja lähellä. Mutta sorkkia tosiaan on liikaa sielläkin.

    mehtäukko

    Aitaamisesta puheen ollen myös keltainen 50mm muovinauha hillitseen liikennettä, kun se on riittävän korkealla.- nim. kokemusta on.

    Aloituksen aiheeseen mehtäukko tokaisee, että ilman raportteja ja monenlaisia viisastelevia rojektihöyryjäkin, monimuotoisuus on enimmistöllä mo:lla jo äidinmaidossa. Se, että vuosikymmenet samat viisastelijat opettivat ja laeilla pakottivat mo:t syteen ja saveen, täytyisi hyvä ettei maksattaa.

    Planter

    Aitaamisella ei mitenkään pysty turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, pitäisi aidata koko lounainen Suomi, ehkä synkimpiä kuusikoita lukuunottamatta.

    Nuo edellä esitetyt Ruotsalaisten aitaukset on tehty opetustarkoituksessa, että täysin asiaa ymmärtämätönkin näkee oitis, mikä on laidunnuksen vaikutus.

    Olen hoitanut yhtä tienpätkää raivaamalla noin  joka kolmas vuosi tienvarret raivaussahalla. Siinä on sellainen rehevä lehtomainen notkelma, jossa on ollut monipuolinen lehtipuupusikko. Viime kesänä ei tarvinnut raivata. Kaikki lehtipuu oli syöty, tervalepän taimien liimamaiset lehdetkin oli riivitty, kuusen taimien vuosikasvut oli syöty. Notkelmassa on ollut upeita metrin korkuisia saniaispuskia, jotka olen ennen jättänyt kulkijoiden silmien iloksi. Nekin oli kaluttu maan tasalle, koskaan ennen ei ole niin tapahtunut.

    Eikä muuten pidättele sähköaita valkohäntälaumaa. Kun lauma pelästyy pomppaa ensimmäinen yli, toinen ehkä ali ja sitten loput kymmennen vievät nauhat sorkissaan ties minne. Aitaa pitäisi huoltaa lähes päivittäin, eli metsäpalsta pitää olla omalla takapihalla.

     

    Gla

    Jessen ilmoittamilla lähtöarvoilla laskin aitaamisen taloudellisen rasituksen täysin kohtuuttomaksi. Kustannuksina oli vain matkat.

    Tuollaiselle ei pidä antaa periksi, muuten metsätalous Suomessa menee poltinpuiden parissa puuhasteluksi. Ihan hyödyllistä sekin, muttei kuitenkaan vastaa ihan metsätalouden ja -teollisuuden potentiaalia.

    Pihkakintas

    Ihmettelin aikani miksi vakuutusyhtiöt ei puutu liikenteen peuravahinkoihin millään tavalla, vaikka muovinkappaleet lentelee yötä päivää ja hinurit vinssaa romua paaliin turbot punasena. Ja vakuutus maksaa.

    Sitten hoksasin että sehän on niille vaan hyvä juttu. Vakuutusmaksusta ne rahat tulee, ja hinnakin saa sanoa itse. Kun auto paalataan, hankitaan sen tilalle kalliimpi ja taas saa myytyä kalliimman vakuutuksen.

    jees h-valta

    Okei, jatketaan sen kalliin jankutusta vaan, ei se minulta pois ole. Mutta kallis ja kallis. Minulla kyllä hermotkin ovat kallista pääomaa ja olen sen jälkeen sentään yöni nukkunut rauhassa. Ennen se ei aina ollut niin sanottua. Periksi ei tietenkään pidä antaa mutta kuten aikanaan jo Glallekin totesin, mitään nopeaa muutosta ei kuitenkaan ole näköpiirissä joten on parempi olla tuhoamatta omia taimikoitaan turhaan. Mielipidevaikutus on hidas tapa mutta aitaaminen on konkretiaa ja ollaan ajassa ja hetkessä mukana. Ei vain housut kintuissa ja voimattomina tuhon edessä. Kuten sanoin on mukautuvaa tavaraa ja saa hyödynnettyä todella monikymmenvuotisesti pienillä korjauksilla. Keskukset ovat kestäneet kaikki älyttömän hyvin ja aidat yleensäkin todella vähän viimevuosina vaatineet huoltoa. Kuten aiemminkin olen maininnut aita ohjaa paikallissorkalliset automaattina kulkemaan aidan ohitse. Ei ne sitä siellä alvariinsa testaa tuleeko sieltä nokille. Talvisinkin on hyvin huomannut että ne vähät talvikarjakin osaa edelleen kiertää aitaa vaikka siinä olisi pieniä aukkojakin. Ihan koko talvea ei isoa lumen alle painumaa kannata pitää koska saattaa mennä jo vahingossakin aitaukseen kun ei aidasta näkyvää havaintoa. Tällainen raju lumitalvi olisikin ollut haasteellinen mutta onneksi ei ole paineita ollut vaan olen rauhassa antanut olla siinä asennossa mihin mikäkin pyry on sattunut sen asentamaan. Muoviset aitatolpat ”muistaa” asentonsa eli nousevat pystyyn jos ei aivan koko talvea painu hankeen. Siitä jo saattaa katkopaikkakin tulla.

    Pihkakintas

    Jeessiltä täyttä asiaa. Konkretiaa. Joku kannan koosta tahiminen on ihan pelkkää teatteria. Ja voihan yrittämisestä huolimatta tuhoja aina tulla. Ihmisen on kai helpompi ottaa vastaan epäonnistuminen heti, kuin elää epäonnistumisen riskin kanssa. Kirjoitti joku psykolooki…

    Metsien monimuotoisuuteen ei muuten lasketa kuin metsät. Lajilla ei aina mene huonosti, vaikkei metsässä olekaan. Voi olla vaikeaa opettaa vaikka oravaa muuttamaan pihoista metsiin, kun on tottunut helppoon elämään.  Joillain linnuillakin kannan vaihtelut tosi rajuja, jossain on jossain ei. Joskus on joskus ei.  Monimuotoisuuteen kuuluu myös muutokset. Joku muu saa silloin tilan toiselta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 340)