Lisäksi kesytetty metsäpeura eli poro terrorisoi puolta suomea. Nekin pitäisi saada aitaukseen tai lahdata kaikki teuraaksi. Kepulaisjohtoiset MMM ja MTK eivät todellakaan ole metsänomistajan asialla.

Näkee että AJ n kanta on hyvin metsänomistajakeskeinen ajatus. Kun poronhoitajalta ,joka kuitenkin on alkuperäiselinkeino, ajatus on jotain ihan muuta. Esim luppo joka on porojen tärkeä talviajan ravinto on hävinnyt lähes kokonaan MH mailla. En yhtään ihmettele että asiasta on meteliä pidetty. Kannattaa tutustua poronhoitoon ja vaikka lapin luontoon niin asia valkenee aika paljon.

Eihän tuo FSC ole tietenkään aidosti kiinnostunut mistään lappalaisten oikeuksista.  Tällä Mafia-järjestöllä saattaa mennä huonosti.  Käyttöön on otettu vanha itämainen periaate: ”tapa kana, pelästytä apina”.  Metsäyhtiöt pelkäävät tämän demonstraation vuoksi entistä enemmän FSC:tä ja maksavat mukimatta sen vaatimat suojelurahat.

Suorittava porras: ”Itse monimuotoisuuteen kommentoin , että jos sertifikaattien suosituksia noudatetaan , monimuotoisuus toteutuu . Ei suomalaisen metsämaiseman tarvitse kokonaisuudessaan olla pusikoiden vallassa .”

Ei nyt kuitenkaan ole toteutunut. Lajiston määrän perusteella arvioituna monimuotoisuus on kaventumassa. Mainitsemistasi rästeistä huolimatta.

”Muutamia kriittisiä kommentteja on näkynyt juurikäävän suosimisesta ja viitattu tässä hirvieläimiin. Mukamas lehtipuuta ei voi kasvattaa. Näkyy kasvavan parhaimmillaan kymmeniä tuhansia hehtaarilla hoitamattomissa taimikoissa.”

Jos jossain kasvaa villinä kymmeniä tuhansia, sekö mielestäsi edustaa metsätaloutta? Jos ei edusta, miksi otat asian puheeksi tässä yhteydessä?

”Juurikäävän uhkaa ei tunnisteta sitävastoin kaksivaiheisessa kasvtuksessa , jossa aluskasvoskuusten kunto on vähintäänkin epävarmalla pohjalla .”

Kaksivaiheisessa kasvatuksessa kasvatetaan puita niille sopivilla kasvupaikoilla ja siten, että ylempi jakso muodostuu valopuista. Kun puusto on oikeassa tiheydessä, en ole milloinkaan nähnyt kuusten olevan epäilyttävässä kunnossa. Tuo on luonnon kehittämä järjestelmä, joten vaikka se hiukan lisää ammattitaitovaatimuksia myös korjuuketjun osalta, juurikäävän uhka on terveessä maaperässä olematon.  Tilanne voi muuttua, jos kuviolta on hakattu saastunut kuusikko ja uudistusalalle kasvaa viljelykoivikon alle nopeasti luontaista kuusta. Ei kuitenkaan huonommaksi kuin nykytilanteessa, jossa alalle istutetaan päätehakkuun jälkeen kuusta, kuten puulajivalintaa koskevista tilastoista sokeakin huomaa. Tilanne on huono myös, jos kuusikon päätehakkuun yhteydessä jätetään olemassa olevaa alikasvoskuusta. JK:ssa voi uusiutuminen tapahtua kuusta kuusen alle-periaatteella ja se varmasti on ongelma. Mutta yhtäsuuruusmerkkejä valopuihin perustuvaan kaksivaihekasvatukseen ei pidä vetää.

”kuten hoitamattomissa taimikossa näyttää yleisesti olevan. (raivausammattilaisten kommenteista päätellen metsälehdessä n:o 3/2019)”

Olen ennenkin tarttunut kohdallasi samaan ilmiöön ja kun se silti tässä kirjoituksessa esiintyi kahteen kertaan, yritän uudestaan.

Sovitaanko, ettei enää oteta hoitamattomista kuvioista esimerkkejä metsätalouden harjoittamiseen? Minäkään en tule sinun motoasi moittimaan siksi, että tankki tyhjäksi ajettuna sillä ei tee mitään. Jos tämä ehdotus ei käy, haluaisin kuulla syyn, miksi on ok julistaa moto huonoksi hakkuutyökaluksi polttoaineen loppumisen takia.

Kun puhutaan lajiston ja monimuotoisuuden vähenemisestä, metsätalous on joutunut syylliseksi lähes ilman perusteita. Maa- ja karjatalouden sekä maaseudun asutuksen loppuminen ovat vaikkuttaneet ylivoimaisesti eniten lajistoon ja monimuotoisuuteen. Metsätalous avohakkuineen on jopa edistänyt niiden lajien selviytymistä, jotka tarvitsevat avointa maastoa. Esim. omalla kotiseudullani peltojen ja niittyjen pinta-alasta on jäljellä vain n. 20% siitä, mitä oli vielä 70-80 luvulla. En ole koskaan ymmärtänyt ja hyväksynyt sitä, että haetaan syyllisiä muualta, kun ei haluta tunnustaa tosiasioita.