› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 31 32 33 34
  • Anton Chigurh 24.6.2019, 21:44

    Aajalkanen linkitti tuolla edellä jäkälistä. Luulen että tälläkään palstalla kovin moni ei edes tiedä mikä se jäkälä on ja mikä sen paikka on ekosysteemissä. Puhumattakaan metsästystalousministeri lepästä ja pojastamme MTK:ssa, siis puuntuottajajärjestön metsästysvaltuuskunnan puheenjohtajasta mikosta (tiirola), joka sorkkaeläinlaiduntajien mukaan on tiiviisti heidän taskussaan:

    Noin viidesosa kaikista tunnetuista sienistä on jäkäliä eli elää yhdyselämää viherlevän tai syanobakteerin kanssa. Yhteyttävältä osakkaalta eli fotobiontilta sieni saa tarvitsemansa hiilihydraatit ja syanobakteerilta myös typen. Sieniosakas puolestaan tarjoaa fotobiontille vettä, ravinteita sekä suojan kuivumiselta ja liialta valolta. Jäkälöityneet sienet eli jäkälät ovat merkittäviä yhteyttäjiä ja typensitojia monissa metsäekosysteemeissä.

    Niinsanottu poronhoitoalue (13 miljoonaa hehtaaria) on käytännössä jäkälätön (siis ei luontaista typensidontaa), siis ihan mustalla muralla. Täydellinen ekokatastrofi. Luontaisesti tuolla alueella olisi kangasmailla 20-30 senttimetrin jäkäläkerros (ja sen myötä voimakas typensidonta).

     

    Kurki 25.6.2019, 05:42

     https://www.metsalehti.fi/uutiset/jakalat-entista-ahtaammalla-uhanalaistumisen-voimistumisen-taustalla-metsatalous-ja-hirvet/

    Uhanalaisista jäkälistä peräti 40 prosenttia kasvaa kalkkikallioilla.

    Missäs noita kalkkikallioita on? Kaikista uhanalaisista jäkälistä 40% on siellä. Ja mitenkä metsätalous uhkaisi niiden jäkäliä, kun kallioilla ei juuri kasva kuin käkkärämäntyjä ja ovat metsätalouden ulkopuolella muutenkin?

    A.Jalkanen 26.6.2019, 22:48

    Haavasta saa muutakin kuin sellua, esimerkiksi mökin.

    https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-loma-asunnot/kangasala/15014224

    harrastelija 27.6.2019, 07:26

    Tuttu rakennusmestari rakensi itselleen haapamökin. Haaqpa on kuivana todella kovaa ja kestävää puuta.

    Aikooko Anneli vaihtaa konneveden huvilan Längelmäveden rannalle? Kangasala ja Längelmävesi ovat todella kaunista seutua, siellä nuorena miehenä vietettiin hauskoja mökkikäyntejä.

    Teatterimiehet vitsailivat veden laskusuunnasta. Esko Roine laski vettä Längelmäveteen ja tuumi, että nyt Roine laskee Längelmäveteen 🙂 Luonnollinen virtaus on Längelmävedestä Roineeseen!

    A.Jalkanen 27.6.2019, 08:24

    Kangasala on hyvin kaunista seutua, mutta en vaihda: olen yrittänyt mökkeillä Lohjallakin, mutta se ei tunnu samalta kuin lapsuuden maisemissa. Metsänhoitotukikohta on myös hyvä olla olemassa.

    Tuo myynti-ilmoitus oli rohkaisuksi haavankasvattajille;. puulajista on moneksi! Ulkopuolen voisi vuorata vielä laudoilla jos epäilee lahonkestävyyttä.

    jees h-valta 27.6.2019, 08:44

    Oli kyllä hieno linkki ja kokonaisuus on mahtava joka myynnissä. Kiitos Anneli rohkaisustasi!

    MaalaisSeppo 27.6.2019, 09:02

    Haapamökistä tai ainakin saunasta haaveilen. Tontilla ja vierimetsässä on paljon järeitä, suorarunkoisia haapoja. Aloittamista vaille valmis.

    Jätkä 27.6.2019, 09:06

    A. Jalkanen:”-Haavasta saa muutakin kuin sellua, esimerkiksi mökin.
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-loma-asunnot/kangasala/15014224&#8243;

    </div>
    Muutama vuosi sitten osallistuin Haapa-mökin, taikka se oli kyllä omakotitalo meren rannalla – rakennustavaran hankintaan. Me sahasimme, kuivasimme ja höyläytymme siihen kvartti-sahattua lattialautaa Siperian lehtikuusesta.

    Minulla oli silloin kuorma-auto, jolla kuskasin peräti Tammisaareen tyuon talon rakennusvärkit.

    Talon rungon veisti käsityönä pelkkahirsistä (haapa ) tunnettu keskipohjalainen hirren – ja puutaide-veistosten tekijä. Hän myös mestaroi pystytyksen vesikattovaiheeseen.

    Hirsi oli todella komeaa ja se oli annettu harmaantua. Piilupinta haapa harmaana. Ilmeisesti ilman pintakäsittelyä.

    Upea rakennus – ja sopi Tammisaaren luontoon.

    Timppa 27.6.2019, 09:17

    Haapabisneksessä taitatavat ostaja ja myyjä harvoin kohdata.  Meillä on pieni yhden puun jälkeläisistä koostuva haapametsikkö.  Kun harvennus tuli ajankohtaiseksi, niin kyselin lähitienoon hirsiveistämöltä, että kiinnostaisiko haapatukit.  Oltaisiin ne kaadettu ja kuljetettu tien varteen muun hakkuun yhteydessä.  Ei kiinnostanut, kun ei ollut asiakasta.

    Ei kiinnostanut myöskään haapatuotteita valmistavaa.  Arveli, että olivat kasvaneet liian nopeasti.

    Jätkä 27.6.2019, 09:25

    Jeessi. Muljahti mieleen: Laitilassa on Konepaja, joka tekee mm Laimet- kenttäsirkkeleitä. Saman konsernin yksi osatekijä on  on myös sahalaitos, jossa paikallista puuta pienennetään. Samoin siihen kuuluu hirsitalotehdas, jossa ainakin silloin tehtiin, kun siellä kävin, sekä pyörö – että pelkkahirsirakennuksia. Myös eräs perheen omistajista = poika, on markkinoinut hirrentyöstökoneita ja omalla merkillään sirkkeliä.

    Siinä firmassa voisi olla kiinnostusta sinun hyvälaatuisiin haapoihisi, ellei niissä ole lahovikoja.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 31 32 33 34