› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 340)
1 2 3 4 … 32 33 34
  • Puuki 17.2.2019, 08:55

    Silloin pitää valita puiden kok.lukumäärä siten, että ei ole 3:lla jaollinen , yhtä lajia on 1 kpl /ha enemmän kuin niitä kahta muuta . Siinä on pääpuulaji selvillä ja ongelma ratkaistu.

    A.Jalkanen 17.2.2019, 09:12

    Jos laitetaan postia päättäjille, mikä olisi ehdotus pähkinänkuoressa? Olisiko hyvä keskittyä Lounais-Suomen kärjistyneeseen hirvieläinongelmaan? Käytännössä siis vaatia alueellisia riistaneuvostoja noudattamaan metsänomistajasidosryhmän tahtoa määriteltäessä hirvikannan ylin taso, ja lisäksi vaatimus luvansaajille, että luvat pitää käyttää eli suositus tulee laittaa käytäntöön? Lisäksi eteläisessä Suomessa pitäisi jotenkin huomioida peltojen suuri osuus maapinta-alasta, ts. metsien kantokyky on alempi etelässä kuin muualla Suomessa jossa on enimmäkseen metsää. Lisäksi vaatimus valkohäntäpeuran kannan selkeästä alentamisesta. Perustelut: kaikki edellä luetellut hirvieläinten aiheuttamat riesat, mukaan lukien puulajin vapaan valinnan estyminen metsänuudistamisessa, sekä lisäksi sekametsäisyyden eli monimuotoisuuden kannalta tärkeiden sivupuulajien ja ruohokasvien häviäminen metsäluonnosta hirvieläinten suihin.

    Paras ehkä olisi julkaista vetoomus avoimena kirjeenä (täällä, FaceBookissa ja blogissa), ettei se vaan hukkuisi sinne riistaneuvoston mappeihin, kuten edellinen kirjeeni Keski-Suomen riistaneuvostolle.

    Gla 17.2.2019, 09:26

    Kuulostaa oikein hyvältä!

    Timppa 17.2.2019, 09:38

    Ei muuten FSC-metsä eroa meidän PEFC-metsästä ainakaan edukseen.  Nimittäin naapurissa on FSC-metsä.   Ei sieltä löydy koivua enempää kuin meidän metsistä.  En ole huomannut käytettävän myöskään poimintahakkuita.  Kuulemma ei ole niin väliä jos sitä lehtipuusekoitusta ei ole.  Ei sitä tarvitse sinne metsään lisätä.  Riittää, kun maksaa sen ”anemaksun”.

    Ei meidän metsissä yleensä onnistu koivun kasvatus juuri hirvien vuoksi.  On kuvioita, joille ei kertakaikkiaan synny kasvatuskelpoisia koivuja.  Hirvet syövät raudukset pieninä.

    Planter 17.2.2019, 09:39

    Tämä linkki on ollut täällä aiemminkin, se kuvaa hyvin miten tilanne on kärjistynyt paikoin aivan kestämättömäksi. Hirvieläinten laidunnuspaine on paikoin, ihan oikeasti, 100-kertainen verrattuna esim Kainuuseen.

    Hehtaarin parin avohakkuualat  ovat aivan mitätön ongelma verrattuna tähän. Sitä ei vaan jostain syystä ymmärretä.

    Tulos on ihan sama selitttääkö ongelmaa poliitikoille tai metsätien varressa olevalle lahopuupinolle. Edes vihreät eivät edes vaivautuneet vastaamaan.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.346434

    suorittava porras 17.2.2019, 10:07

    ”Olisiko hyvä keskittyä Lounais-Suomen kärjistyneeseen hirvieläinongelmaan?”

    Kernaasti! Pienten alueiden ongelmia ei ole syytä yleistää koko maata koskeviksi . Keskitytään hoitamaan haasteet siellä , missä niitä mahdollisesti on .

    Noita hirvitilastoja katsellessani  huomasin , että korkeimman tavoitetiheyden alueilla (VS1 ja VS2) ei ole päästy metsästyksen osalta edes alueellisen riistaneuvoston asettamiin tavoitteisiin .

    Itse monimuotoisuuteen kommentoin , että jos sertifikaattien suosituksia noudatetaan , monimuotoisuus toteutuu . Ei suomalaisen metsämaiseman tarvitse kokonaisuudessaan olla pusikoiden vallassa . Toisaalta sertifikaatin harvoin menettää , vaikka metsät/ taimikot olisivat hoitamattomia . Sieltä monimuotoisuutta riittää muillekin jakaa . Naapuri voi aivan huoletta pitää metsäsä putipuhtaana kasvua haittavasta puuaineksesta hoitamattoman metsätilan vieressä. Riistapuskia ei tarvita joka hehtaarilla . Ne kannattaa sijoittaa paikkoihin , joissa niistä on eniten hyötyä eli kosteikoille ja kivikoihin , joden puunkorjuu on haasteellista tai mahdotonta. Kukaan ei tästä kärsi.

    Muutamia kriittisiä kommentteja on näkynyt juurikäävän suosimisesta ja viitattu tässä hirvieläimiin. Mukamas lehtipuuta ei voi kasvattaa. Näkyy kasvavan parhaimmillaan kymmeniä tuhansia hehtaarilla hoitamattomissa taimikoissa. Juurikäävän uhkaa ei tunnisteta sitävastoin kaksivaiheisessa kasvtuksessa , jossa aluskasvoskuusten kunto on vähintäänkin epävarmalla pohjalla . Edistäjäksi juurikäävän leviämiselle ei koeta myöskään männiköihin itsetään kehittynyttä/jäänyttä kuusialuskasvosta , vaikka riski nimenomaan siellä on ilmeinen. Toiset tämän uhkan tunnistavat ja hävittävät kuusialuskasvoksen pois totaalisesti . Samaiset toimijat pitävät lehtipuun asemassa , joka sille kuuluu . Sitä tule olla vähintään 10% runkoluvusta  , mutta ei 99:ää prosenttia , kuten hoitamattomissa taimikossa näyttää yleisesti olevan. (raivausammattilaisten kommenteista päätellen  metsälehdessä n:o 3/2019)

     

    Puuki 17.2.2019, 10:22

    Rauduskoivun viljely on se hankalin rasti, jos hirviä on paljon. Kyllähän niitä koivunvesoja kasvaa liiaksi asti taimikoissa muuta niistä ei ole pääpuulajiksi .

    Kuusialikasvoksen hävittämisen tarpeellisuus on paikkakohtaista  eikä juurikääpä ole riskikään ainakaan vielä koko maassa.

    sitolkka 17.2.2019, 11:48

    Valkohäntäpeura on täysin Suomen luontoon kuulumaton haitallinen vieraslaji. Sen hävittäminen maastamme on ekoteko ja kaikille tulisi olla päivän selvää, että se pitää Suomesta hävittää. Kaikkia haitallisia vaikutuksia alkuperäiselle luonnollemme ei vielä edes tiedetä.

    Scientist 17.2.2019, 17:58

    Eikö se vanha ohje, että yhtä raivaussahan tankillista kohden tulisi jättää yksi riistatiheikkö (pieni raivaamaton ala). Kanalinnut eivät oikein viihdy, jos näkyvyys on liian hyvä. Samoin haapoa olisi hyvä suosia, jos niitä on. Metsot syövät syksyllä lehtiä ja muutenki tärkeä puu monelle linnulle.

    Itse ole myös suosinut tammea, joka näyttää leviävän etelä_Suomessa nopeastikin.

    kuusessa ollaan 17.2.2019, 18:22

    Maassa, jossa on lähes miljoona hehtaaria myöhästyneitä taimikonhoitoja/ensiharvennuksia, pitäisi riittää riistalle tiheiköitä. Etenkin kun ovat aika tasaisesti ympäri Suomea…siihen päälle peltopusikot ja muut sekalaiset alueet…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 340)
1 2 3 4 … 32 33 34