› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 28 29 30 … 32 33 34
  • A.Jalkanen 5.6.2019, 13:51

    Hömötiainen on riippuvainen lahopuusta, nuo toiset tiaiset taas eivät, joten pitäisin lahopuun puutetta minimitekijänä jonka metsänomistajat saavat helposti korjattua ja hömötiaiset nousuun. Ellei se jostain syystä kärsi ilmastonmuutoksesta tai jostain tuntemattomasta tekijästä etelässä.

    puunhalaaja 5.6.2019, 20:46

    Timppa, tästähän keskusteltiin jo aiemminkin ja Vuokon teesejä kohtaan esitettiin mielestäni ihan uskottavaa kritiikkiä. Ensinnäkin hömötiainen on taantunut myös Lapissa. Lisäksi uusimpien laskentojen mukaan myös käpytikan kannat ovat vähentyneet. Ja ilmeisimpänä argumenttina se, että ei minun pihassani sijaitsevaan pönttöön pesivä sinitiainen mene metsään pesimään hömötiaisen itse kaivamaan koloon!

    puunhalaaja 6.6.2019, 21:51

    Tämmöinen tuli vastaan: https://ilmastometsa.fi/?fbclid=IwAR21edSqcl7Ofwsjk-UXK2V9SpWzAIroAvMvenYzR8BRyMdy-Nl51efBN3Y

    A.Jalkanen 6.6.2019, 22:17

    Luonnonperintösäätiö on toinen vastaava. Toiminta vaan pitäisi saada paljon laajemmaksi jotta sillä olisi merkitystä. Hyvää tässä on se että se säästää valtion verorahoja kun ihmiset maksavat vapaaehtoisesti suojelusta. Hiilinieluargumentti on pikkasen kyseenalainen mutta toimiihan se lyhyellä aikavälillä hiilinieluna ja pitkällä aikavälillä monimuotometsänä. Suojelualueet ovat muuten meillä erittäin harvoin olleet metsätuhoriskejä lisääviä.

    Timppa 7.6.2019, 09:47

    Puunhalaajalle.  Niin keskusteltiin.  AInakin minä ymmärsin Lintuatlaksesta, että hömötiainen on lisääntynyt puhjoisessa,  Ainakin talitiainen petii metsissä.  Siitä on minulla lukuisia havaintoja.

    Mielenkiintoinen piirre tiaiskysymyksessä on se, että eteläinen laji kuusitiainen on alkanut esiintyä pohjoisempana.  Olemukseltaan se vastaa hömötiaista.  Olisiko mahdollista, myös se olisi vallanut hömötiaisen reviirejä.

    Tässä tinttikeskustelussakin on häiritsevä ja vallitsevana piirteenä metsätalouden syyllistäminen vaikka asia on paljon monimutkaisempi

    puunhalaaja 7.6.2019, 10:22

    Timppa, tässä vielä twitteriin linkki: https://twitter.com/AksuLehikoinen/status/1115196926864044032

    Jos Vuokon kirjoitusta miettii näin amatöörinä, niin erityisesti tuo yritys selittää sinitiaiselle ja talitiaisella kannan taantumista tuntuu oudolta. Sen sijaan käpytikkateesi on minusta tietyllä tavalla uskottava, vaikka sen kanta onkin laskenut. En siis väitä käpytikan olevan suurin syyllinen, mutta on sillä varmasti tietty vaikutus.

    Vastaava juttu on varislinnut. Olisi hassua ajatella, että niillä ei olisi mitään vaikutusta.  Olisi myös mielenkiintoista tietää mikä on kurjen vaikutus. Kanta on lisääntynyt räjähdysmäisesti, itsekin seuraan patiolta kurkiperheen elämää luhdalla. Töyhtöhyyppien käyttäytymisestä päätellen huoli poikasista on aiheellinen. Ja tietenkin vielä pahempi on nelijalkaiset pienpedot. Pirkkalassa tulvaniityllä katselimme keväällä suokukkoja, kun yht’äkkiä pellolle paukahti kaksi kettua. Hyvin nopeasti niillä oli suut täynnä töyhtöhyypän poikasia. Ilmeisesti myös esim. Tampereen Iidesjärven lintukatoa saattaa selittää pedot.

    Puuki 7.6.2019, 10:34

    Nythän on ollut juttua, että lahopuuta pitäisi saada paljon nykyistä enemmän metsiin. Olikohan se keskiarvo n. 4 /7 mottia per-ha  tällähetkellä (?). Lisääntymään päin E-Suomessa . Kun nykyään jätettävät eurokannot alkaa lahota ja omatoimisen ja METSO-kohteiden lisäksi vapaaehtoisten kohteiden (mm. ranta- ym. säästöpuut) lahopuut lisääntyy lähivuosikymmeninä, niin tilanne muuttuu myös talousmetsissä.

    Ei niitä puita tarvi heti alkaa jättämään 20 m³/ha päätehakkuulla lisää kuten on joku taho esittänyt. Lahopuujatkumo säilyy ja lisääntyy maltillisemmallakin tyylillä. Pitkä aikavälin kehitystä seurattaessa näkyy sekin asia parantuneen jatkuvasti.  Samalla tavalla kuin hiilinielun kohdallakin ; kun puuston kok. kasvu on lisääntynyt jo pitkän aikaa keskimäärin n. 1,3 milj. mottia /vuosi, maltillisesti lisääntyvä hakkuumäärä ei vähennä kokonaistilanteessa hiilen sidontaakaan.  Jos vielä otettaisiiin huomioon korvausvaikutus kokonaisuudessaan, olisi tilanne vielä parempi. Muovit esim.  on paljon haitallisempia luonnossa kuin vain  hiilikierrossa aihettamiensa puuperäisiä tuotteita suurempien päästöjen kannalta.

    A.Jalkanen 7.6.2019, 11:30

    Jos vertaa käpytikkaa ja hömötiaista etelässä ja pohjoisessa, huomaa että käpytikka on lisääntynyt ja hömötiainen vähentynyt nimenomaan eteläisessä osassa maata vuoden 1990 jälkeen (tämä näkyy kun vertaa koko maan laskentatuloksia Lapin lintutieteellisen yhdistyksen tuloksiin). Samaan aikaan molemmat levittäytyvät kohti pohjoista. Käpytikka voi hyötyä, paitsi talviruokinnasta, myös ilmaston lämpenemisestä kun havupuiden hyviä siemensatoja tulee useammin (?).

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.34535?year=2018&birdAssociationArea=ML.1112

    Stilhi 9.6.2019, 14:54

    Jos omat metsät sattuvat olemaan hyvin hoidettuja, niin kyllä naapurin saralla näkyy olevan riistatiheiköitä. Sinne on eläinten tarvittaessa helppo siirtyä. Eiväthän nämä ”riistatiheiköt” nykymenolla lopu. Toissa iltana näin suohaukan kiertelevän metsätien lähellä, kun seuraavana aamuna ajoin saman paikan ohi, oli vajaa kymmenen revittyä metsonsulkaa tiellä, lienee metso päässyt karkuun kun raatoa ei löytynyt.

     

    puunhalaaja 9.6.2019, 22:53

    Anneli, tuon Aleksi Lehikoisen mukaan käpytikka on vähentynyt. Hänellä oli tietoa jostain laskennoista, mutta tuossa linkaamassani twiitissä ei ikävä kyllä ollut lähdettä.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 28 29 30 … 32 33 34