› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 27 28 29 … 32 33 34
  • Rane2 12.5.2019, 11:58

    Arvometsän kaverien jäljet jää kaupantekijäisiksi harmittamaan ainakin mitä voi päätellä näistä United Bankersin metsistä.Isommissa metsissä huonoa harvennusta ja pienemmät ensiharvennusta kaipaavat jätetään riukuuntumaan.

    puunhalaaja 1.6.2019, 13:41

    http://esahankonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276761-metsaa-puilta

    Aiheeseen liittyvää.

    A.Jalkanen 1.6.2019, 14:08

    Esa Hankonen ei tuossa onneksi tarjoa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ihmelääkkeeksi metsätalouden kestävyyteen. Sitä en ihan ymmärrä, miksi ojitettuja suometsiä ei saisi kutsua metsiksi, kun ne kuitenkin käytännössä ovat metsätalouden käytössä olevaa maata. Siitä olen myös samaa mieltä, että metsätalouden kestävyys on muutakin kuin puuntuotannon kestävyyttä, ja näitä muita puolia pitäisi huomioida metsäsuunnittelussa ja käytännön toimissa enemmän. Yksi merkittävä lisäys kestävyyden puoliin on ilmastollinen kestävyys, jota mitataan kasvihuonekaasujen päästöillä. Asialla on merkitystä muun muassa soiden tulevan käytön suuntaamisessa.

    Tolopainen 1.6.2019, 14:27

    Kovin on pieniä tarkastelualueet, jos Suomen metsiä katsotaan lajistojen kannalta. Tuossa on itänaapurissa koskemattomia metsiä vaikka kuinka paljon, jossa elää näitä samoja lajeja ja on taatusti lahopuutakin riittävästi. Suomalaisilla tutkijoilla on liian pienet ympyrät samoin kuin vihreillä, heidän pitäis mennä rajojen yli Venäjälle ja laajentaa näkemystään.

    Puuki 1.6.2019, 15:08

    Taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys taisi olla ne 3 , jotka kaikki pitäisi ottaa huomioon metsänhoidossa.   Ojitetuista metsämaistakin ylivoimainen valtaosa täyttää metsän määritelmän hyvin niin kasvultaan, ulkonäoltään kuin hiilensitomiskyvyltäänkin (Kts. esim. Ojasen suotutkimukset).

    Olikohan se Tapio vai Luke, jossa oli tehty tulevaisuusarvio lahopuun määrästä nykyisillä ohjeistuksella hoidetuista  metsistä. Vaikka käyttöpuun hakkuita lisättäisiin melko paljon, niin lahopuuta olisi v. 2065 keskimäärin 20 mottia/ha.

    Lajien vähenemisellä Suomessa on  monta eri syytä : esim. pari lintulajia on vähentynyt (toista ei enää esiinny ollenkaan täällä ) koska niitä pyydetään verkoilla Kiinassa ja muuallakin ruoaksi.   Lisääntynyt kemikaalien  käyttö on toinen lisähaitta ; niitä käytetään eniten etelän maissa, joissa monet kotimaan pesivät lajit talvehtii.  Peltojen salaojitus on vähentänyt  muutamia lajeja.  Metsäniittyjen umpeenkasvaminen myös.     Siihen ei auta jos esim. harvennushakkuut jätetään tekemättä muka moninaisuuden tai hiilensidonnan lisäämisen varjolla.

    rööri roope 1.6.2019, 17:55

    Järkyttäviä nuo Kolin maisemat.Lahopuuta ja kaatunutta sekä kaatumassa olevaa puuta metsät täynnä.Urilla voi kulkea mutta umpimetsässä ei pääse ryteikköiden takia.Urillakin kulkeminen terveydelle vaarallista näiden tuhopuiden takia.

    Näin Kolilla tätäkö on tulevaisuuden suomen vihreiden metsät?

    puunhalaaja 1.6.2019, 20:45

    ”Lajien vähenemisellä Suomessa on  monta eri syytä ”

    Aivan totta. Ei räystäspääskyjen kannat ole romahtanut avohakkuiden takia, tai peltosirkun. Mutta ei toisaalta jonkun hömötiaisen vähenemistä voi selittää sillä, että kiinalaiset syö ne.

    Jantura 1.6.2019, 22:09

    ”Kovin on pieniä tarkastelualueet, jos Suomen metsiä katsotaan lajistojen kannalta. Tuossa on itänaapurissa koskemattomia metsiä vaikka kuinka paljon, jossa elää näitä samoja lajeja ja on taatusti lahopuutakin riittävästi. Suomalaisilla tutkijoilla on liian pienet ympyrät samoin kuin vihreillä, heidän pitäis mennä rajojen yli Venäjälle ja laajentaa näkemystään.”

    Eikö tuo ole sama kuin ampua kaikki oman kunnan hirvet ja toivoa, että jostakin niitä varmaan taas tulee lisää. Joskus voi tulla pää vetävän kouraan.

    A.Jalkanen 5.6.2019, 11:34

    Viljellen ja varjellen -pamfletti on ladattavissa sivustolla SMY.fi. Lukusuositus!

    Viljellen ja varjellen – metsätalous ja monimuotoisuus

    Timppa 5.6.2019, 12:32

     Mutta ei toisaalta jonkun hömötiaisen vähenemistä voi selittää sillä, että kiinalaiset syö ne. Mutta ei toisaalta jonkun hömötiaisen vähenemistä voi selittää sillä, että kiinalaiset syö ne.

    Seppo Vuokon mukaanhan runsas lintujen talviruokinta on  lisännyt tali- ja sinitiaisten määrää metsissä, jossa ne valtaavat hömötiaisten reviirejä.

    Hänen mukaansahan talviruokinnan  ansiosta myös käpytikkakannat ovat lisääntyneet, minkä vuoksi nämä pesärosvot hävittävät entistä enemmän myös tiaisten pesiä.

    Luulidsin, että ilmastonmuutoksella on osansa, koska hömötiaiset ovat lisääntyneet pohjoisessa.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 27 28 29 … 32 33 34