› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 25 26 27 … 32 33 34
  • A.Jalkanen 9.5.2019, 08:00

    jeesi, aika monelle metsä tupsahtaa syliin perintönä, ilman omaa pyrkimystä tai aikomusta yrittäjyyteen. Metsäomaisuuden hoito vaatii osaamista, kuten hyvin tiedät. Niin, onko sillä väliä, että se jolla on tietoa, pimittää sitä? Mielestäni on paljonkin. Esimerkiksi se että jos avohakkuut koetaan epämieluisiksi, samoin metsänhoitotyöt kalliiksi, saattaa käydä niin että metsälö jää lepoon eikä hoitotöitä ja hakkuita tehdä lainkaan. Jonkin verran näitä saa olla, monimuotoisuutta saadaan lisää halvalla, mutta laajemmassa mitassa tämä olisi puuhuollon ja metsätuhojen kannalta huono kehityssuunta.

    Gla 9.5.2019, 08:11

    Oletko Jees aina tiennyt asioista riittävästi? Muistaakseni muutaman vuoden palstahistoriankin aikana olet muuttanut mieltäsi metsänhoitomenetelmistä. Puusto ei tuona aikana ole ehtinut paria metriä enempää kasvaa.

    Olen samaa mieltä siitä, että jos neuvonnassa ei kysytä asiakkaan tavoitteita, kyseessä on ongelma. Sehän ei edes ole neuvontaa.  Kyse on silloin netin keskitason autoaiheisesta keskustelupalstasta, jossa jokainen tyrkyttää omia näkemyksiä paremmuudesta. Yhden mielestä Lada on parempi kuin Mersu ja toisen mielestä päinvastoin, vaikka kumpikaan ei ole oikeassa tai väärässä. Toisaalta neuvontaa saavan vastuulla on kysyä neuvojalta, miten annetut neuvot vastaavat hänen tavoitteisiin. Kun päätösvalta on metsänomistajalla, siellä on myös vastuu. Sekin on syytä pitää kirkkaana mielessä, vaikka neuvojana olisi minkälainen tohtori tahansa. Se kun ei edellytä minkäänlaista metsätalouden hallintaa, vaan tervettä arkijärkeä. Jos vastuullisella ei sitä ole, ollaan paljon isomman ongelman ääressä kuin metsäneuvojien puutteelliset lähtökohdat.

     

    jees h-valta 9.5.2019, 08:11

    JOS ei metsä kiinnosta ne ”syliin tupsahtavat” voi myydä niille jotka osaavat. Tämmöinen ylenpalttinen holhousvimma on täysin turhaa resurssien haaskausta. Yrittäjällä on vain ja ainoastaan vastuu toimintansa onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Jos sitten on jonkun pienen puuhapalstan hallitsija on aivan sama mitä sille kuuluu ja näkyy. Tietoa on saatavilla esim. täältä ja monesta muusta kohdasta netti pullollaan. Jos osaa muutenkin loisia koneella päivät pitkät voisi siitä ajasta koittaa hakea edes osalla tietoa metsän omistuksesta ja hoidosta. Mutta pelkällä maalaisjärjellä pärjää vallan hyvin jos edes joskus on juuria sillä suunnalla omannut. Vuosien toiminnan mukana ajatus kirkastuu ja jalostuu, ja niin pitääkin olla.

    Gla 9.5.2019, 08:14

    Taaskaan ei pidä ottaa nykytilannetta itsestäänselvyytenä. Suomen metsät ovat nykytilassa pitkäjänteisen työn tuloksena.

     

    A.Jalkanen 9.5.2019, 08:20

    Toinen pointti neuvonnan puutteiden ohella WWF:n jutussa oli se väite, että avohakkuut ovat suurin syy metsälajien ahdinkoon. Me täällä palstalla tiedämme, että asia ei ole aivan noin, mutta WWF.n sivuilla käyvät eivät tiedä. Ratkaisuksi tarjotaan jatkuvaa kasvatusta, kuinkas muuten.

    Keskustelua voi seurata ja hampaita kiristellä, mutta tiedotussota on vahvasti käynnissä. Ellei meillä ole neuvontaa, metsänomistajia viedään kuin pässiä narussa ja tehtaat jäävät ilman raaka-ainetta. Peli on alkanut ja se on kovaa! Avohakkuiden vastainen kansalaisaloitekin tulee pian eduskuntaan.

    Finlandia-talossa on tänään jatkuvan kasvatuksen seminaari, järj. Silva ry, Arvometsä, Stora Enso ja WWF, kello 9 alkaen. Aamupäivän esitelmöijät kannattaa kuunnella tarkalla korvalla.

    Seminaaria voi seurata verkossa osoitteessa http://bit.ly/metsäseminaari.

    Ellei webinaari käynnisty, kokeile ladata sivu uudelleen!

    nuori isäntä 9.5.2019, 15:48

    A.Jalkanen olen samaa mieltä tiedotussota on käynnissä ja se sota on todella kovaa. En ole enää varma yritetäänkö me kaikkien hakkuutapojen puolustajat edes voittaa tätä sotaa vai olemmeko jo luovuttaneet?

    A.Jalkanen 9.5.2019, 15:56

    Ei luovuteta. Metsähallitukseen kohdistuu kova paine avohakkuista luopumiseen. Webinaarissa Stora Enson edustaja Tuovinen kuitenkin sanoi, että maksimissaan noin 10 prosenttia puusumasta olisi mahdollista korjata jk-menetelmillä. Syynä mm. korjuukapasiteetin ongelmat ja varastoinnin ongelmat, kun jk-hakkuut tehtäisiin pääosin talvella ja operoitaisiin isompia pinta-aloja. Kts. lisää kommentteja ketjusta ”Säästö uudistamiskuluissa”.

    Tolopainen 11.5.2019, 09:56

    Metsäyhtiöille tietenkin sopii että tukkia saa harvennuspuun hinnalla koko ajan. Metsänomistajan etu ei kuitenkaan ole että metsässä on mahdollisimman suuri puu pääoma. Sehän on juurikin päinvastoin tuo itä suomen yliopiston tutkimus ei huomioi korkoja lainkaan. Eikä jalostetun siemenen tuomia hyötyjä, eli täyttä roskaa.

    Visakallo 11.5.2019, 10:27

    Esim. Islannissa ja Skotlannissa eri suojelujärjestöt vastustavat alueiden metsittämistä, meillä taas metsien hakkaamista. Pitäisi siten saada aikaan maiden välinen suojelujärjestöjen vaihto-ohjelma.

    Panu 11.5.2019, 11:24

    Minkälaisin perustein vastustavat metsittämistä? Nykyisin vallalla olevat eliölajit pärjäävät parhaiten niityllä?

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 25 26 27 … 32 33 34