Keskustelut Luonto Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 340)
  • A.Jalkanen

    SMY:llä on hyviä artikkeleita.

    Haavan määrä kasvaa kuitenkin vain talousmetsissä. ”Ongelma on, että suojelualueilla se ei pääse uudistumaan”, sanoi johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Syy selvisi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjäsenvastauksesta kysymykseen, pitäisikö suojelualueiden metsästyssäännöksiä muuttaa: ”Kyllä pitäisi. Ampukaa hirvet”, sanoi Syrjänen ja tarkoitti, että hirvet syövät kaikki haavan vesat.

    https://smy.fi/artikkeli/lahopuun-maara-metsissa-kasvaa-nopeasti-luonnon-monimuotoisuus-ja-hakkuut-voidaan-sovittaa-yhteen/

    Metsänkasvatusmenetelmien eroista:

    https://smy.fi/artikkeli/metsaluonto-ei-hyody-jatkuvasta-kasvatuksesta-eika-ilmastokaan/

    A.Jalkanen
    Kurki

    Jatkuvan kasvatuksen Suomessa ei kasva biotehtaiden kaipaamaa harvennuspuuta riittävästi. Mistä ne sitten saavat puunsa?

     

    jees h-valta

    Niin ja sertit eivät hyväksy nopeampikasvuista jalostustavaraa esim. hybridihaapaa vaikka sillä saa nopeasti valtavan kuutiokertymän suomen peltojoutoplänteiltä. Jo se riittäisi nostamaan sen 50 milj. kuutiota todella nopeassa aikataulussa. Tuntuu tämä ympäristöpolitiikka vähän kaahojen touhulta.

    Visakallo

    Täällä Päijät-Hämeen suunnalla oli tällä kertaa tavallista suuremmat lumituhot. Jokainen asian kanssa tekemisissä ollut voi todistaa saman asian: Luonto tekee metsiin alaharvennuksia, miksi ihminen ei tekisi niin?

    harrastelija

    Jeesin hybridihaavan kasvatuksesta;

    Luulen, että Suomessa pyritään keittämään pitkäkuituista havupuun sellua, koska siitä on jonkinlainen pula maailmalla? Lyhytkuituinen hybridihaapa kilpailee eucalyptyspuiden kanssa ja häviää sille, koska euca kasvaa paremmissa kasvumaissa ja tehtaan toiminta on nähtävästi halvempaa myös työn ja puun hinnan osalta?

    Haapa kun haapa, onko hybridihaavan kuitu samanlaista kuin kotimaisenkin? Kotimainen haapahan ei kelpaa oikein koivun asemesta vaikka koivu on lyhytkuituista lajia.

    Onko sitä hybridia keitetty muualla kuin Kirkniemessä? Miten se nykyisin on hybridin kysyntä? Eihän kasvatuksesta ole taloudellista hyötyä, jos se ei kelpaa sellutehtaille, eikä taida poltinpuunakaan olla koivun veroista? Miten hyödyllinen lienee hiilen sidonnassa, koska lehtipuuna pudottaa lehtensä, jotka mädäntyneenä sitten ovat päästölähteenä?

    A.Jalkanen

    Hyviä kysymyksiä harrastelijalta. Minuakin kiinnostaisi nuo haavan markkknat. Kanadassa kai jonkin verran sellupuuna köytetty koska heillä on haapaa runsaasti.

    Kaikilla puulajeilla pätee se periaate että mitä enemmän kasvua, sitä enemmän kasvaa sekä runkopuuta että niitä muita biomassaositteita ja myös maan hiilivarastoa (karikkeesta). Myös havupuiden neulaset uudistuvat mutta eivöt kaikki kerralla. Elokuussa tippuu männyn vanhin neulaskerta pois. Kuusella ne säilyvät pisimpään.

    harrastelija

    Tuosta monimuotoisuudesta tuntuu vähän siltä, että sellainen metsänomistaja, joka ei juuri tarvitse metsätuloja ja haluaa olla muodin mukainen, antaa perintömetsänsä pöheittyä?

    Tuo Rinteen väläyttelemä kiinteistövero metsämaallekin saattaisi kaupunkilaistuneita metsätilan perijöitä aktivoittaa puun myyntiinkin? Oikeastaan samaa mieltä on UPM:n hallituksen pj Björn Wahlrooskin! Hän jatkaisi ajatusta siten, että pinta-alaveron saisi sitten vähentää puukaupan verosta myynnin jälkeen.

    Tosin vanhalla ajalla, kun oltiin pinta-alaverotuksessa, niin omistajat pyrkivät hakkaamaan metsät liian tarkasti – vrt. harsintahakkuut. Hakkuita kyllä silloin rajoitettiin voimakkaasti, ne olivat luvan varaisia ja avohakkuiden alarajakin oli tiukka, muistaakseni 22 cm rinnan korkeudelta. Etelässähän tuollainen puu on kyllä vielä keskenkasvuinen.

    Anton Chigurh

    Täällä ei oikein olla kartalla haavan suhteen. Kannattaa käydä lukemassa lahtosen savottakuulumisia-ketjusta Tanelin sivulle 10 kirjoittama asiantunteva selvitys aiheesta.

    sitolkka

    Suurin uhka Etelä-Suomen metsien monimuotoisuudelle on valkohäntäpeura. Hirvi tulee hyvänä kakkosena, mutta se on toisaalta luontainen lajimme ja siten sen tietty vaikutus kuuluu maamme luontoon.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 340)