› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 20 21 22 … 32 33 34
  • A.Jalkanen 12.4.2019, 18:52

    Tuossa pääsee sitten jossain vaiheessa miettimään, että tekeekö hakkuut lehtipuiden vai kuusen hyväksi. Yrität ilmeisesti selvitä ilman avohakkuita mahdollisimman kauan?

    Jätkä 12.4.2019, 19:08

    MTI-opiskelijat (Silloin vielä Metsäteknikko-opiskelijoita) ”Joutuivat” tekemään linnunpönttöjä oikein sadoittain. Niitä sitten ripusteltiin opetusmetsään.

    Naulasivat 4 – ja 5 tuuman laudasta putkea, josta moottorisahalla sahasivat pätkiä, laittoivat saranoidun pohjan ja palasen katoksi – porakoneella reikä.

    Sitten keksivät parrun, joka oli myös 4×5 tuumaa. Sahasivat siitä pätkiä ja poralla reikä läpi.

    Kehitys kehittyy- ja laiskistuivat päivän mittaan. Tekivät tukkikynällä lentoaukon pöllinpätkän kylkeen.

    Ja eikun narulla puiden kylkiin!

    puunhalaaja 12.4.2019, 19:24

    Tuossa pääsee sitten jossain vaiheessa miettimään, että tekeekö hakkuut lehtipuiden vai kuusen hyväksi. Yrität ilmeisesti selvitä ilman avohakkuita mahdollisimman kauan?

    Minulla on vielä niin vähän metsää, että ei ole mitään kaupallisia intressejä. Tavoite on saada mahd. pian joka paikkaan mahdollisimman monimuotoinen luonto. Tuossa kohteessa koetan saada vain puut kasvamaan metsäksi, lähempänä mökkiä taas kaadan puita ja teen hakamaita.

    Polttopuut ja riukuaitatarpeet kyllä kelpaavat, ja niitähän tuosta saa pian kumpaakin.

    Jätkän pönttöjuttuun on pakko revitellä, että ostin tänään Urjalan torilta telkänpöntön 25 eurolla. Törkeän halpa! Yksi telkkä pesii ennestään suojelualueella isossa petäjässä palokärjen tekemässä kolossa, nyt saan ehkä toisenkin pesimään.

    jees h-valta 12.4.2019, 19:46

    Onpas tosiaan törkeän hintainen, siinä puunhalaaja kyllä oikeassa. Menekkihän on huikeat par metriä lautaa ja muutama ruuvi tai naula. Aikaa menee noin vartti sen nikkarointiin.

    puunhalaaja 12.4.2019, 19:56

    Jees, mieti miten kauan tällaiselta kädettömältä kaupunkilaiselta humanistilta menisi tuollaisen tusaamiseen. Pitäisi ostaa kattohuopaakin (pöntössä on huopakatto). Nyt jää aikaa luonnossa retkeilyyn.

    Olen ostanut kymmeniä pönttöjä tuolta. https://www.tampereenluontokauppa.fi/elaimille-and-ulkoiluun/linnunpontot/telkanpontto-telkan-pontto Kun vertaa hintaa, niin ihanan halpa oli:Tosin en tiedä  arvostaako telkkä erityisen paljon sitä, että sillä on nyt halpiskämppä tarjolla, saattaisi viihtyä paremmin kalliimmassa pöntössä.

     

    jees h-valta 12.4.2019, 20:11

    No toki noin varmasti olet oikeassa. Luonnossa kaikki hyvät teot maksavat itsensä takaisin korkojen kera. Siitäpä tosiaan tuli mieleen että voisi koittaa kuinka tuon uuden palstan pienen järvirutakon (aika umpeenkasvanut) rantaan sijoitettu telkän pönttö toimisi. En tiedä kyllä kuinka paljon telkkä avovettä tarvii mutta tuossa järven tapaisessa sitä ainakin on melko vähän.

    A.Jalkanen 13.4.2019, 12:06

    Joku kirjoitti Hesarin mielipideosastossa, että sahanlastu haisee ja sisältää myrkyllisiä aineita (käytetystä öljystä toki riippuen), eli hömötiaisen pönttöön mieluummin sitä lahopuun purua.

    Toinen kirjoitti, että varpuspöllön pöntöistä löytyi 1980-luvulla paljon talvea varten varastoituja hömötiaisia. Varmaan se syö niitä edelleenkin, kun talvisessa metsässä pitää saalistaa sitä mitä on. Talvilintulaskennan mukaan varpuspöllö on hiukan runsastunut, mutta sen yksilömäärä on silti vain yksi sadasosa hömötiaisten määrästä, ja varpuspöllön saaliista iso osa on myyriä.

    puunhalaaja 13.4.2019, 12:26

    Mainitsin aiemmin, että Vuokon käpytikkahypoteesia kritisoitiin sillä, että käpytikkojen määrä olisi vähentynyt. Selvittelin väitteelle lähteen, tieto perustuu Luomuksen linja- ja pistelaskentatietoihin jotka laskettiin uusinta uhanalaisuusarviointia varten.

    A.Jalkanen 13.4.2019, 12:41

    Linjalaskenta, käpytikka:

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.30443?year=2018

    Timppa 13.4.2019, 12:48

    Mitä siis uskoas?  Pihabongausta (Tiila-lehden mukaan)  vai linjalaskentaa?  Tässä muistin virkistämiseksi kirjoitukseni Vihreiden metsäpoliikka-sivulta.  Minusta on kyllä pajon, jos tuholintuja esiintyy joka toisella syöttöpaikalla.

    Vuoden 2019 pihabongauksesta.  Käpytikkoja esiintyi 48,3 %:lla pihoista.  Lisäystä vuosien 2006-2018 keskiarvoon 14 % ja vuoteen 2018 8 %.  Siis käpytikka on selvästi runsatunut.  Hömötiaisia esiintyi 33,4 %:lla pihoista ja pudotusta vuosien 2006-2018 keskiarvoon 11 %, mutta lisäystä vuoteen 2018  9 %.

    Eiköhän pesärosvon lisääntyminen taida olla suurin yksittäinen selittäjä hömötiaisen ahdinkoon.

     

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 20 21 22 … 32 33 34