› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 14 15 16 … 32 33 34
  • Timppa 18.3.2019, 14:46

    ”Olisiko se, että harvinaiset ovat harvinaisia ja sellaisena pysyvät. ”

    Näinhän se on.  Muutama vuosi sitten olin metsäretkellä, jossa Ely-keskus koulutti Päijänteen MHY:n porukkaa tunnistamaan harvinaisuudet.  Naapurin puolelta joku oli löytänyt jyrkästä mäenrinteestä muutaman m2:n kostean painanteen, jossa kasvoi jotain pienikokokiosta harvinaista sammalta.  Nimeä en muista.  Vaikea arvioida kuinka paljon tuollaisia olosuhteita Suomen metsissä on.  Varmaa kuitenkin on, että niistä tutkijoiden tiedossa on hyvin pieni osuus.

    Meidän puolella luonnonsuojelualueen vanhojen haapojen kyljessä kasvoi harvasssa jotain pientä vihreää, jota tuskin huomasi.  Kuulemma harvinaista aarnihiippasammalta.   En siitäkään usko, että sitä kukaan tavaliinen metsänkävijä tunnistaisi tai ymmärtäisi harvinaiseksi.  Vanhojen puiden rungoillahan kasvaa monenlaista tavaraa ja niiden osuushan lisääntyy suojelun ja metsien ikääntymisen myötä.  Ollaan siis tehty osuutemme biodiversiteetin puolesta tällä ja myös toisella luonnonsuojelualueella, jossa myös kasvaa  vanhoja haapoja ja voimme hyvällä omallatunnolla jatkaa metsiemme uudistamista.

    Eikä meidän tarvitse huolehtia siitäkään, että tuoni tavalla tai toisella korjaa ne vanhat haavat sammalineen.  Miten sen biodiversiteetin sitten käy, onkin siis muiden murhe.  Ehkä tutkijat taas silloin valittavat sen heikkenemisestä ja syyttävät metsänhoitoa.

    metsänkasvattaja 18.3.2019, 15:13

    nykyisin  avohakkuussa  pitää  jättää  pystyynkuivuneita ja  lahopuita  mikä  on  hyvä  mutta  mahtaako  nuo  linnut noissa  pesiä  kun  ympärillä  on  avaraa  omissa  metsissä  on  melko  paljon  pökkelöitä  aukoissa  mutta  aika  vähän  niissä  lintuja   lentelee  mahtaako   aiheesta  olla  mitään tutkimus  tietoa

    A.Jalkanen 18.3.2019, 16:26

    Arvokkaissa elinympäristöissä pökkelöt säilyvät kostean mikroilmaston ansiosta pitempään, joten ne voivat olla siellä arvokkaampia.

    sitolkka 18.3.2019, 17:32

    Siksi itse jätänkin eläviä heikentyneitä puita, jotka kuolevat vasta sitten kun metsä on ensiharvennusvaiheessa tai vanhempaa.

    Timppa 18.3.2019, 17:39

    ”Arvokkaissa elinympäristöissä pökkelöt säilyvät kostean mikroilmaston ansiosta pitempään, joten ne voivat olla siellä arvokkaampia.”

    Tätä minä en ymmärrä.  Kokemukseni mukaan puu lahoaa kosteassa paremmin.

    sitolkka 18.3.2019, 21:07

    Koivupökkelö ainakin pysyy varjoisassa metsässä pitempään pystyssä, koska auringon valo on myrkkyä tuohelle, joka haurastuu auringossa tosi äkkiä.

    jees h-valta 18.3.2019, 21:30

    Mitä hyötyä sitten on jos varjoisassa koivun kuori pysyy kovana. Mikään pikkutintti ei siitä läpäise. Pitäisi ainakin tehdä rikkokohtia. No,kyllähän niitä toki konekorjuu tekee automaattina.

    lintumies 19.3.2019, 09:09

    Kuten sanottu  pökkelöt ovat usein sellaisinaan käyttökelvottomia tiaisten kannalta, mutta niistä saa  usein tietyin vähäisin toimenpitein kelvollisia kolotiaisten pesäpaikkoja.  Tarvitaan vain puukko ja mielellään jonkinlainen käsisaha. Nyt   vain etsitään siitä pökkelöstä puukolla tuohen läpi tuikkimalla se lahoisa kohta, johon tiainen pystyy kolon kaivamaan. Tiaisen kolo on vain noin 10 senttiä syvä alaspäin ja puuhun sisäänpäin ei edes läheskään sitä.  Usein tällainen laho kohta pökkelöstä hakemalla löytyy. Pökkelö katkaistaan tämän lahoisan kohdan päältä  noin 10 senttiä  yläpuolelta tulevasta koloreiästä. Vielä  leikataan tuohesta pieni pala  siitä kolon sisäänmenoreiän  kohdalta. Pökkelön päähän tukko sammalta katoksi ja sateensuojaksi.  Näihin tiaiset tulevat yllättävän usein ja näissä kolonteko ei jää kesken liian kovan puun takia.

    suorittava porras 19.3.2019, 10:16

    Mitenkäs olisi akkuporakone? Aika monta pesän alkua saa tehtyä yhdellä latauksella sopivissa olosuhteissa.

    A.Jalkanen 23.3.2019, 10:29

    Vihreä lanka kirjoittaa hömötiaisen ahdingosta. Jutussa on hyviä linkkejä. Esimerkiksi Raimo Virkkala toteaa että hömötiainen ei niinkään tarvitse vanhaa metsää kuin ruokaa, säästöpuita ja pesimäpökkelöitä, lahopuita ja jäkäläjatkumoa (naava, luppo, jäkälä).

    https://www.vihrealanka.fi/juttu/hömötiaisen-tappajat

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/homotiainen-on-erittain-uhanalainen-koska-se-ei-loyda-hakatuista-metsista

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 14 15 16 … 32 33 34