› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 12 13 14 … 32 33 34
  • Puuki 15.3.2019, 14:23

    Vanhoihin sekametsiin ilmestyy niitä sopivan lahoja koivupökkelöitä pesäpuiksi, jos vain ehtii ennen päätehakkuuta.   Jää niitä tosin usein pystyynkin hakkuiden jälkeen ellei korjuussa mene nurin . Harventamattomat nuoret metsäryteiköt ei ole kunnollisia elinympäristöjä linnuillekaan.  Pensaskerroksessa ei niissä kasva enää kukkivia marjavarvikkoja eikä marjoja, hyönteiset vähenee jne.

    sitolkka 15.3.2019, 14:40

    Ryteiköissä viihtyy ihan omat lintunsa. Mielestäni pökkelöitä ei kannata yrittää keinotekoisesti tehdä kun ei se onnistu. Se tulee luontaisesti puun hitaasti kuollessa jos tulee.

    suorittava porras 15.3.2019, 15:35

    Jos rungossa palokärjen tai tikan tekemiä koloja ,teen siitä aina 4-5 metrin tekopökkelön . Luonto kiittää ja kelvollista ainespuutakin saattaa sada vielä talteen pökkelöosan yläpuolelta.

    puunhalaaja 15.3.2019, 16:23

    Jos rungossa palokärjen tai tikan tekemiä koloja ,teen siitä aina 4-5 metrin tekopökkelön

    Kuulostaa erinomaisen järkevältä toiminnalta. Osaatko arvioida miten yleinen toimintamalli tuo on? Jos sitä ei vielä kaikki tee, niin voisiko tuon saada johonkin hyvän metsänhoidon suosituksiin tai vastaaviin. Tai itseasiassa en tiedä, että onko se jo siellä.

    sitolkka 15.3.2019, 17:05

    Itse jätän sen kolopuun elävänä pystyyn. Pitempään siitä on silleen linnuille iloa. Katkaistunahan se lahoo heti ja kaatuu pian maahan.

    suorittava porras 15.3.2019, 17:31

    Nopeammin kaatuu, jos jättää pitkän vipuvarren , pahimmassa tapauksessa vielä jonkun niskaankin. Jossakin tapauksessa olen katkaissut oksaisen ylispuukoivun oksarajan alapuolelta ja pudottanut latvuksen maahan. Tämän jälkeen ympärillä olevat puut saavat kasvaa rauhassa  eikä koivu ole kylvämässä tarpeettomasti siemeniä myöhemmässä vaiheessa.

    PS. Tänäänkin tuli sahailtua kymmenkunta tekopökkelöä harvennukselle tikan ja palokärjen reijittämistä puista.  Lahon määrä jäävässä metsässä voi tuottaa omistajalleen ikävän yllätyksen. Monta sellaista puuta , jossa oli reikä tyvessä katveen puolella jäi vielä kasvamaan.

    A.Jalkanen 16.3.2019, 09:52

    Hesarin verkkosivuilla ja digilehdessä on tänään professori Janne Kotiahon haastattelu otsikolla ”Lapsettomien puolustaja”. Ote haastattelun lopusta alla.

    Uhanalaistumista kiihdyttävät metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen. Kotiahon mukaan peräti 4 000–5 000 lajia on lahopuusta riippuvaisia.

    Lahopuun kautta on hyvä antaa esimerkki, miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää ja miten asiat liittyvät toisiinsa. Suomessa kukkakärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä. Niiden toukista moni käyttää lahopuuta ravintonaan. Jos ei ole lahopuuta, ei ole kukkakärpäsiä, eikä tapahdu pölytystä. Suomessa on viitteitä, että esimerkiksi rypsi, rapsi ja herukat kärsivät: sadot jäävät pienemmiksi.

    Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella tai kukkarossa.

    https://www.hs.fi/elama/art-2000006035826.html

    Tolopainen 16.3.2019, 10:00

    Rypsillä ja rapsilla ei ole Suomessa juuri mitään merkitystä viljelykasvina, sadot on muutenkin epävarmoja ja pieniä, kun tuholaisia ei saa torjua. Herukkaa tulee muutenkin liikaa eikä noita marjoja kukaan viitsi enää edes poimiä. Mehu on niin hapokasta, kaupasta saa parempaa appelsiinimehua.

    A.Jalkanen 16.3.2019, 10:07

    Kukahan mahtaa pölläyttää appelsiinin kukat?

    Visakallo 16.3.2019, 10:07

    Näitä nykypäivän uutisia on joskus aika vaikea uskoa tosiksi:

    UPM istuttaa lahottajasieniä lahopuukeskittymiin

     

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 12 13 14 … 32 33 34