Keskustelut Luonto Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 340)
  • Puuki

    Naakka on lisääntynyt ja vienyt elinalueita muilta lajeilta. Taitaa olla kova munarosvo metsälintujenkin pesillä.

    Kalevassa oli juttua keltasirkun häviämisestä tunnetulta lintubongauspaikalta Limingan lahdelta. Viimeksi kuultu yli 10 vuotta sitten sen laulua.   Kiinassa pyytävät ko. lajia verkoilla. Sama tapa on käytössä monissa E-Euroopan maissa.  Pääskysten ym. pikkulintujen väheneminen liittyy tod.näk. siihen vaikka kyllä lehmien laiduntamisen väheneminenkin on siihen vaikuttanut.

    Metso-kohteisiin kuuluu myös vanhoja lahopuumetsiä, joissa luulisi eri ötökkälajien ja lintujen ym. viihtyvän.  Muutama lahopuupöheikkö on omassa metsässäkin. Yksi josta saa sen lähinnä nimellisen korvauksen suojelusta.

    Suomessa on eniten suojeltua metsää suhteessa metsäalaan. Esim. GP ei laske suojelluksi kuin totaalisuojellut alueet vaikka toisinkin voisi hyvin perustellusti laskea . Pienemmät omatoimisesti suojellut ranta-alueet ja  pienialaiset lehtolaikut yms. jää pois laskuista. Silti on paremmin kondiksessa suojelupuoli kuin useimmissa muissa metsäisissä maissa.  (Sademetsien hakkuualueista puhumattakaan.).  Uudistusvelvoillisuuskin on edelleen voimassa ; sitäkään ei GP ota huomioon vertailussaan (tästä tais olla AJ:n linkki aiemmin).

    Venäjän  FSC-sertifioituidut metsät on aika erikoinen tapaus, kun ei siellä juuri taideta uudistamisesta huolehtia.  Suojeluun jääviä kohteita toki varmaan riittää, kun lääniä on ihan liiaksi asti, tiestö puuttuu jne.  Serti on lähinnä vain viherleima ostajille puiden päihin vaikka lähtötilanne ei aina kovin kaksinen olisikaan.   Lapissa sitten melskaavat kait kun voi vapaammin päteä kuin monissa muissa maissa, ja yrittää saada jalansijaa omalle ”parhaalle merkille”  toisten kustannuksella.

    Timppa

    Pari kommenttia tuohon valitusvirteen.

    Ensinnäkin tilanne on sellainen, että joskus taannoin noita variksia ym tapettiin suruttomasti.  Muistaakseni niistä maksettiin tapporahaakin.  Kynnet vietiin nimismiehelle.  Nythän varislinnut saavat olla rauhassa, kun pikkupojat eivät enää kiipeile puihin.  Ruokaakin varislinnuilla on aiempaa runsaammin, kun liikenne tappaa kaikenlaisia eläimiä.  Kyllä minun mielestäni varislinnuilla menee keskimäärin erittäin hyvin.  Ainoa vihollinen on kanahaukka ja ehkä joskus huuhkaja.  Kummasti niitä varislintuja tuntuu osuvan heti hirven kaatopaikalle.

    Täyttä puppua on, että kanalinnut vaatisivat menestyäkseen vanhoja metsiä.  Parhaat kanalintukannat taisivat olla 1930-luvulla, jolloin metsät ainakin Keski-Suomessa olivat kaskikauden jäljiltä nuoria.

    Gla

    Kanalintujen jätöksiä tosiaan näkyy koivikoissa, joissa on kuusta alikasvoksena. Luultavasti kaskikauden jälkeen sellaisia oli runsaasti. Vaan milläpä noita koivikoita kasvattaisi, vaikka huutava tarve olisi. 30-luvulla oli metsissä jokunen tuhatta hirveä ja noin 3 kpl valkohäntäpeuroja.

    Ymmärrän kyllä, jos taajaman reunoille kerääntyvät satojen tai tuhansien yksilöiden naakkaparvet halutaan hävittää. Variksen, korpista puhumattakaan, osalta en tuollaisia ole nähnyt.

    sitolkka

    Mikähän on valkohäntäpeuran vaikutus metsän varvustoon ja kanalintuihin. Kuinka paljon syö esim. mustikan varpuja? Metsälintujen munia ainakin syö.

    A.Jalkanen

    Talvilintulaskennan mukaan variksen kanta on ennallaan.

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.73566?year=2018

    Korppikanta on kasvanut SELVÄSTI.

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.37178?year=2018

    Harakoita on hieman enemmän kuin laskennan alussa.

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.37122?year=2018

    Naakkoja on myös enemmän kuin ennen.

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.37142?year=2018

    Närhi ennallaan.

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.37090?year=2018

    Eikö olekin aivan mahtavia tilastoja meillä Suomessa? Kaunis kiitos kaikille tiedon kerääjille!

    Tekopesätutkimusten ja riistakamerahavaintojen mukaan varislinnut löytävät aika hyvin metsäkanalintujen pesiä, erityisesti pirstaloituneessa metsäympäristössä jossa on paljon maatalousmaan ja metsän reunavyöhykkeitä.

    Kolopesijät kuten pöllöt tietenkin kärsivät pesäpaikkojen puutteesta. Isot pöllöt tarvitsisivat isoja pönttöjä kun isoja lahopuita on luonnossa vähänlaisesti. Muutenkin uskoisin, että useimpien lintujen kohdalla elinympäristömuutos joko pesimäalueella tai talvehtimisalueella selittää suurimman osan kannanmuutoksista, ei niinkään ihmisen suorittama pyynti. Saalistuksen eli lintu- ja nisäkäspetojen roolin osuutta suhteessa elinympäristömuutoksiin on paljon spekuloitu, joten en mene nyt siihen.

     

    puunhalaaja

    Kalevassa oli juttua keltasirkun häviämisestä tunnetulta lintubongauspaikalta Limingan lahdelta.

    Oliko keltasirkku vai peltosirkku?

    Planter

    ”Mikähän on valkohäntäpeuran vaikutus metsän varvustoon ja kanalintuihin. Kuinka paljon syö esim. mustikan varpuja?”

    Tällainen vaikutus varvustoon:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.346434

    sitolkka

    Ja sitten syytetään metsätalouden toimia mustikanvarpujen vähyydestä ja kanalintukadosta. Samaan aikaan valkohäntäpeurat järsivät kaiken pois mitä maassa kasvaa. Onko niin, että joku voi tuoda tänne uuden lajin terrorisoimaan muuta luontoa ja toisten ihmisten maita ja sille ei voi oikeasti mitään. Eikö tämä ole jo luonnonsuojelulainkin vastaista kun alkuperäinen luonto kärsii.

    Kuitupuunkasvattaja

    Onko muuten tutkittu jälkikäteen syitä 1930-luvun runsaille pienriistakannoille? Suotuisat säät 1930-luvulla. Oliko luotiaseella tehty töitä jo aiemmin ja saalistettu petoja (hirvet parempiin suihin myös)?

    Ainakin omien isovanhempien muistelussa 1930-luvulla hirvi oli erittäin harvinainen ja sen metsästykseen tuli vakavaraista porukkaa muualta, joille sitten korvausta vastaan annettiin majoitus ja ruokailu.

    Puuki

    Ph :  keltasirkku .

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 340)