› Keskustelut › Metsänomistus › Monenlaisia havaintojs

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Monenlaisia havaintojs

    Lähetetty: 11.8.2016, 21:02

    Tänään Hesarin yleisönosastossa oli laaja kirjoitus siitä, että metsätalous pilaa Suomen järvet ja muun luonnon.

    Kirjoittajan mukaan metsäojia on yhtä tiheässä kuin pelto-ojia. Mitä lienee sitten tarkoittanut, sillä pellothan ovat yleensä salaojitettuja. Keväisin kuulemma kaikki ojat tulvivat metsistä tulevaa kuravettä. Tunnustatteko syyllistyvänne tällaisiin ympäristörikoksiin?

    Päijänteen vesi on kirjoittajan mukaan pohjoisessa sameampaa. Se pitää kyllä paikkansa. Vedenlaatuun saattaa kyllä vaikuttaa Jyväsjärvi, Jyväskylän kaupunki, Äänekosken tehtaat sekä turpeennosto monilta soilta. Näitä kirjoittaja ei kyllä ottanut huomioon vaan syytti ainoastaan tehometsätaloutta. Meilläkin on metsiä sekä Saarijärven reitin alueella että Päijänteen tuntumassa. En kyllä tunnista sitä, että ainakaan meidän metsistä kuravettä lähtisi. Miten on muiden laita?

    Kirjoittaja kirjoitti myös, että avohakkuu hävittää mustikat. Itse olen kyllä poiminut niitä monestakin aukosta. Varmasti moni muukin.

    Jotenkin ihmetyttää tuollainen spontaani yksisilmäisyys ja jopa täysin väärät tiedot metsäasioista. Ikävää on, että nämä helposti uppoavat asiantuntemattomiin.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • hemputtaja 13.8.2016, 11:58

    Jäinpähän noita vesihavaintoja miettimään. Ei tarvitse epäillä, että moni lampi on pilattu metsäojien saostusaltaaksi. Kalatkin ovat saaneet kyytiä kun vedet ovat happamoituneet.

    Oma havainto/kalat on 60 -luvulta. Oppivat sateenkaariraudut uimaan selällään välittömästi, kun ojituksen vedet alkoivat norua verkkokassien yläpuoliseen virtaamaan. Eiköhön myös se kuuluisa kydötys vienyt lohet Pohjanmaan joista.

    Silti, miksi nyt puhutaan vesistöjen värjääntymisestä. Pohjanmaan joet ovat olleet ruskeavetisiä niin kauan kuin muistan ja ilman metsäojitusta. Suopelloilla voi olla tietenkin oma osuutensa.

    Enemmistä metsäojista on melkoisen iäkkäitä ja oloiltaan vakiintuneita. Miten ne nyt vasta äkkiä värjäävät kaikki vedet vai värjäävätkö. Luulisi sen alun happamuuspiikinkin jo loppuneen ja valumavesien muuttuneen tavallisiksi metsän valumavesiksi.

    Haiskahtaa siltä, että suotieteilijöillä olisi hiukan tutkimisen aihetta. Muutakin kuin lannoitus ja ojien perkaus.

    Timppa 20.8.2016, 17:23

    Lähetin Hesariin14.8. oheisen vastineen. Taisi olla ”sopimaton”. Ei ole näkynyt.

    ”Tehometsätalous”, menestystarina niin kansantalouden kuin ympäristönkin kannalta

    Elina Lehtinen kirjoitti 11.8 HS:n mielipidesivulla, että ”Tehometsätalous tuhoaa Suomen metsät ja vesistöt” ja vetosi havaintojensa pohjaksi vuosikymmenten kokemukseensa. 1940-luvulta asti Keski-Suomen metsissä ja Pohjois-Päijänteellä liikkuneen ja aktiivisesti yhä moniin metsätalouden puuhiin osallistuvan havaintojen pohjalta tilanne on kyllä aivan toinen. Perämeren vedenlaatuun en pysty ottamaan kantaa enkä siis siihenkään mikä osuus tilanteeseen on nimenomaan Suomen metsätalouden vaikutusta.
    E.L. kirjoitti, että toukokuussa Lapissa etelään jokainen tienvarren oja kuohui kahvin väristä vettä ja että metsäojat olivat yhtä tiheässä kuin pellolla. Tuollaista ojatiheyttä näkee epäilemättä joillakin soilla. Ei koskaan metsämailla, sillä niitä ei yleensä ojiteta. Kuravesi saattoi olla maantieltä lähteneestä pölystä tai voimakkaan virtauksen kuluttamaa ojanpenkkaa. Todennäköisesti ei kuitenkaan metsämailta. Normaalin metsämaan maankäsittelylle on nimittäin erittäin ankarat vaatimukset, kun toimitaan vesistöjen lähellä. On jätettävä suojakaistoja ja/tai katkoja, jotka tehokkaasti estävät kiintoaineita sisältävien vesien pääsyn vesistöihin. Tekijät ovat koulutettuja ja tekevät työnsä huolellisesti, minkä olen meidän metsissämme voinut todeta. Metsissä maan pintakäsittelyn vaikutukset taas häviävät yleensä käytännössä jo muutamassa vuodessa.
    Jatkuu

    Timppa 20.8.2016, 17:25

    jatkoa
    E.L. oli huolissaan mm. Päijänteen saastumisesta metsien käsittelyn seurauksena. Järven pohjoisosan tilanne olikin jo 1960-luvulla kauhistuttava. Ristinselässä oli laajoja hapettomia alueita. Syy ei kuitenkaan ollut metsien tapahtumat, eiväthän silloin nykymenetelmät olleet edes käytössä, vaan muut aiheuttajat. Äänekosken ja Lievestuoreen (mistä Irwin lauloi) sellutehtaat, Kankaan paperitehdas, Säynätsalon kuitulevytehdas, joka dumppasi prosessissa syntyneen 0-kuidun metrisiksi kerroksiksi suoraan Päijänteeseen, Jyväskylän kaupunki monine tehtaineen. Toki osaltaan myös vaikuttivat soiden ojitukset, mihin Valtio aikoinaan panosti voimakkaasti halutessaan luoda mahdollisuuksia metsäteollisuuden laajentumiselle. Päijänne-tunnelin rakentaminen pakotti kuitenkin määrätietoisiin toimiin vedenlaadun parantamiseksi ja koko Päijänteen nykytilanne onkin menestystarina.
    Vuosikymmeniä sitten suoritettujen suo-ojitusten vaikutukset ovat hävinneet. Jos ojituksia uudistetaan, niin suojelumääräykset ovat kiristyneet. Toki voi olla uudistamatta ojia ja antaa tilanteen hiljalleen palautua luonnontilaan, kuten Saarijärven reitin tuntumassa päätimme omalta osaltamme tehdä, koska voimakas metsänkasvu toisaalla antaa tähän mahdollisuuden.
    Avohakkuu ei hävitä mustikkakasvustoja, kuten E.L. kirjoitti. Meidänkin ”tehometsätalous”-mailla poimitaan mustikkaa niin aukoista kuin metsistä. Tehokas metsätalous on myös mahdollistanut tiheän metsäautotieverkon rakentamisen, jolloin lukuisia marjastajia käy keräämässä tätä ”superravintoa” meidänkin ylläpitämiä teitä pitkin. Ilman tiestöähän marjat jäisivät metsiin mätänemään.
    jatkuu

    Timppa 20.8.2016, 17:27

    jatkoa
    Tämä nykyinen ”tehometsätalous” on menestystarina sekä Suomen kansantalouden että ympäristön kannalta. Olemme päätyneet täysin käsittämättömään tilanteeseen. Runsaista hakkuista huolimatta metsien puuvarat ovat suuremmat kuin koskaan ennen (esim vuoden 1975 1500 miljoonasta m3:stä kasvaneet vuoden 2014 2360 Mm3:iin) Tämän massiivisen lisäyksen ansiosta on puustoomme sitoutunut valtavat määrät vaikkapa fossiilisten liikennepolttoaineiden käytöstä syntynyttä hiilidioksidia, mitä E.L:kin tuotti ”tutkimusmatkallaan”. Puuston vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut 104 miljoonaan m3:iin ja sen ansiosta entistä enemmän pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita niin liikenteessä kuin energian tuotannossa puulla tai siitä saaduilla jalosteilla. Esimerkiksi meidän kuusikoiden avohakkuista lähtee vuosittain rekkalasteja latvusmassaa voimalaitoksiin. Kuriositeettina voi todeta senkin, että kuusisahatavaraamme pystytään viemään esimerkiksi Kiinaan, missä statusta on nukuttaa pienokaiset suomalaisesta, kestävin menetelmin kasvatetusta, puusta tehdyissä sängyissä.
    Tehokas metsätalous siis nimenomaan pienentää kasvihuoneilmiön haittoja aiheuttamatta sellaisia rasituksia, joita ympäristö ei kestä. Samalla mahdollistetaan sitä, että Suomi pystyy täyttämään kansainväliset velvoitteensa kasvihuonekaasujen vähentämisessä.
    nimi ja perässä ”yhteismetsän toimitsija”

    Visakallo 20.8.2016, 17:34

    Timpan kirjoitus on todella asiallinen ja tasapuolinen.
    En valitettavasti yllättynyt, kun Helsingin Sanomat ei sitä julkaissut, sillä samoin on käynyt useammalle tuttavalleni ja joskus itsellenikin.
    On vaikea ymmärtää sitä pikkusieluisuutta, mihin valtakunnan ykköslehti on näissä asioissa ajautunut.

    Korpituvan Taneli 20.8.2016, 18:56

    Salaojitus tosaankaan ei juurikaan tuota kiintoainesta vesistöihin. Salaojituksella on kuitenkin yksi suuri vesistöjä vahingoittava ominaisuus.
    Se on salaojitusvesien täydellinen hapettomuus.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Taviokuurna 20.8.2016, 22:33

    Hesaria en ylenpalttisesti syyttäisi. Kysyn sen sijaan, missä viipyvät metsäviestinnän vastineet täysiin huuhaihin? Suomen Metsäyhdistys, Tapio, Metsäkeskus ja MTK eivät juuri vastailemaan vaivaudu.
    Karmeaa on, että esimerkiksi Tapio on lähtenyt mukaan huuhailuun, esimerkiksi riistametsänhoidon kummallisuudet, joilla ei ole mitään yhteyttä tutkittuun tietoon, viherkosiskelua ja sekosysteemipalvelua pahimmillaan.

    Gla 21.8.2016, 01:15

    Paikallinen lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan aikanaan, kuinka metsästäjien ansiosta on hirvikolarit saatu puolitettua. Kirjoitin tuohon perusteellisen vastineen mm. vuosituhannen vaihteen kolarimäärien huikeasta kasvusta ja sen syistä sekä yleensäkin maassamme vallitsevasta hirvipolitiikasta. Kirjoitukseni julkaistiin noin kaksi viikkoa myöhemmin. Tiedä sitten, mikä oli syynä viiveeseen, mutta koska kirjoituksessani viittasin selkeästi kyseiseen pääkirjoitukseen ja sen sisältöön, ainakaan kuoliaaksi vaikeneminen ei ollut syynä. Päinvastoin, sunnuntain lehdessä se aikanaan julkaistiin. Vaikka Hesarilta ei liikoja kannata odottaa, vielä ei kannata laittaa hanskoja naulaan.

    arto 21.8.2016, 09:01

    Eilen noin 20 kilometriä melontaa kanootilla erämaa jokea vesilinnussa, jokeen puskee 3 turvesuon poisto vedet kanavaa pitkin. Se suolta tuleva vesi oli silmällä puhtaampaa kuin pelkkä jokivesi. Joessa jonkinlainen tulva vesi sameaa humuspitoista huuhtoi joenpenkoista savivelliä mukaan. Samoin kirkkaampaa ojien vesi, ojat vanhoja ei siis uusia.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3