› Keskustelut › Metsänomistus › Monenlaisia havaintojs

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Monenlaisia havaintojs

    Lähetetty: 11.8.2016, 21:02

    Tänään Hesarin yleisönosastossa oli laaja kirjoitus siitä, että metsätalous pilaa Suomen järvet ja muun luonnon.

    Kirjoittajan mukaan metsäojia on yhtä tiheässä kuin pelto-ojia. Mitä lienee sitten tarkoittanut, sillä pellothan ovat yleensä salaojitettuja. Keväisin kuulemma kaikki ojat tulvivat metsistä tulevaa kuravettä. Tunnustatteko syyllistyvänne tällaisiin ympäristörikoksiin?

    Päijänteen vesi on kirjoittajan mukaan pohjoisessa sameampaa. Se pitää kyllä paikkansa. Vedenlaatuun saattaa kyllä vaikuttaa Jyväsjärvi, Jyväskylän kaupunki, Äänekosken tehtaat sekä turpeennosto monilta soilta. Näitä kirjoittaja ei kyllä ottanut huomioon vaan syytti ainoastaan tehometsätaloutta. Meilläkin on metsiä sekä Saarijärven reitin alueella että Päijänteen tuntumassa. En kyllä tunnista sitä, että ainakaan meidän metsistä kuravettä lähtisi. Miten on muiden laita?

    Kirjoittaja kirjoitti myös, että avohakkuu hävittää mustikat. Itse olen kyllä poiminut niitä monestakin aukosta. Varmasti moni muukin.

    Jotenkin ihmetyttää tuollainen spontaani yksisilmäisyys ja jopa täysin väärät tiedot metsäasioista. Ikävää on, että nämä helposti uppoavat asiantuntemattomiin.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsäkupsa 11.8.2016, 21:18

    Kirjoitus oli ilmeisesti maataomistamattoman kaupunkicityläisen kirjoitus.HS antaa tälläisille Elinoille kyllä palstatilaa,joka ei kyllä mielestäni suomalaisesta metsänhoidosta viherkaihen takia oikeita havaintoja kykene tekemään.Propakandaan kun tarpeiksi syöttää,niin toisille se totuudeksi saattaa muuttua.

    Visakallo 11.8.2016, 21:24

    Helsingin Sanomien linja on ollut tuo jo kauan.
    Valitettavan moni suomalainen muodostaa käsityksensä metsätalouteemme tällaisten juttujen perusteella, mikä on sinällään ymmärrettävää, onhan kysymyksessä sentään valtakunnan ykköslehti.
    Olen ollut HS:n tilaaja lähes 40 vuotta, enkä todellakaan muista, milloin siinä olisi viimeksi ollut suomalaista metsätaloutta myönteisessä, tai edes neutraalissa mielessä käsittelevä juttu.

    Anton Chigurh 11.8.2016, 21:31

    ”…niin toisille se totuudeksi saattaa muuttua…”
    Kuten myyrätuhovastaava henttosen (luken, entisen metlan metsäeläintieteen professori) lumikkohypoteesi (lumikko romahduttaa säännöllisesti kolmen [3] vuoden välein myyräkannan ja kuolee itse välillä lähes sukupuuttoon), myös vaihtoehtoissaalishypoteesi.

    Gla 12.8.2016, 04:26

    Täkäläisessä lehdessä oli jokin aika sitten kirjoitus siitä, kuinka metsät hakataan raiskioiksi.

    Kirjoittaja oli ajellut uudehkoa moottoritietä, eikä ollut nähnyt juuri yhtään vanhaa metsää ja oli siitä kovin huolissaan. Kirjoittaja ei ollut perehtynyt metsiä koskeviin tilastoihin.

    A.Jalkanen 12.8.2016, 11:49

    Jotenkin samat tunnelmat lukiessa kuin Timpalla. Avohakkuun jälkeen tehty maanmuokkaus ja avoalalla lisääntyvä paahde kyllä rokottavat mustikkaa, mutta toisaalta harvennushakkuut hyödyttävät sitä, niin että plussan puolelle taitaa vaikutus jäädä.

    Vesistöjen kunto on pitkässä linjassa meillä koko ajan parantunut. Paikallisesti voi turvepellon raivaus tai turvetuotanto heikentää tilannetta. Nykyisin enää harvoin metsätalous tai maatalous sinänsä. Suurin ojitusbuumi on ohi, ja kunnostusojitus maltillista ja vesiensuojelusta huolehditaan hankkeissa nyt paremmin.

    MaalaisSeppo 12.8.2016, 12:07

    Miksi tilata hesaria, jos se suoltaa soopaa?

    hemputtaja 12.8.2016, 13:51

    Näinhän se maa makaa. Tiedostamaton propaganda uppoaa parhaiten. kansallehan on mm. kerrottu vuosikymmeniä kuinka hirveät avohakkuut raiskaavat isänmaamme äidin kasvoja.

    Satunnainen cityläinen huomaa sitten ohimennen yhden hakkuuaukon ja se muuten jää mieleen ”että kyllä niitä aukkoja siellä oli”. Sitä ei huomata, että se 600 km Kajaaniin tuli ajettua metsän keskellä, jos peltoaukeat unohdetaan.

    Vaikutus on tehokas. Melkein sain männä vuosina turpiini, kun väitin vastaa yhtä kuusamolaista, joka paahtoi suu vaahdossa Osaran hirveistä aukeista. Kysyin, että mitkä aukeat, kun olivat jo silloin ensiharvennusiässä. Kaveri oli kuitenkin kulkenut ympäri Koillismaata ja myös maastossa. Silti uskoi hirveisiin aukeisiin, vaikka ei ollut yhtään nähnyt.

    Visakallo 12.8.2016, 14:32

    Uutisissa kerrotaan, kuinka terroristit ovat jossain päin maailmaa iskeneet turistikohteisiin tarkoituksena vahingoittaa kyseisen maan matkailua ja sitä kautta taloutta.
    Monesti myös sanotaan, ettei Suomessa ole terrorismia.
    Minun mielestäni on.
    Metsäteollisuus on Suomen tärkein vientiala, ja sen vahingoittaminen on terrorismia.
    Tiedotusvälineiden kautta tapahtuva mielipidemuokkaus on myös taloudellisesti tuhoisampaa kuin pommien avulla tehty terrori.

    Rane 12.8.2016, 14:56

    Helsingin sanomat,kuten muutkin Sanoma-yhtiön lehdet, painettiin aikaisemmin venäläiselle paperille.Todennäköisesti vieläkin.
    Isänmaallisuus siltä lehdeltä on ollut kadoksissa jo pitkään.

    Jätkä 12.8.2016, 15:23

    Timppa:
    ”Kirjoittajan mukaan metsäojia on yhtä tiheässä kuin pelto-ojia. Mitä lienee sitten tarkoittanut, sillä pellothan ovat yleensä salaojitettuja. Keväisin kuulemma kaikki ojat tulvivat metsistä tulevaa kuravettä. Tunnustatteko syyllistyvänne tällaisiin ympäristörikoksiin?”

    -Tuoreen metsäojan kuljettaman veden mukana on kiistatta humusta ja ravinteitakin, koska ojan luiskat ovat paljaat ja ne osittain luhistuvatki. Samoin ojamaista huuhtoutuu osa veden mukaan.
    Tilanne kuitenkin rauhoittuu muutamassa vuodessa, ellei hakkuiden aikana ja jälkeen maata rikota sellaisissa paikoissa, joista se lähtee veden mukaan.

    Kaivukatkoilla ja laskeutumisaltailla on kylläkin vähennetty tuota kulkeumaa.

    Turvesuot ovat pilannet monet vesistöt ja järvet.

    Peltojen salaojituksista sen verran, että perinteinen, salaojitettu pelto on maailman tappiin asti kuin vasta ojitettu, koska siinä ei ojat ruohotu eikä sammaloidu.
    Ojat ovat pellolla tuntuvasti tiheämmässä kuin metsäojat, joten niiden vaikutus on suhteellisesti paljon suurempi kuin metsäojituksen.

    Metsäojituksen jälkeen Hirvet polkevat ojiin jopa patoja, joista liestyy maata vesistöihin, samoin ne kulkevat ojis pitkin ja pitävät pohjan avoimena liestymiselle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3