Keskustelut Tekniikka Mökkiläisen terät

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)
  • Mökkiläisen terät

    Paikallinen konemies kertoi – kun kävin hänen verstaillaan, että hänellä on mökkinaapuri, joka ei teroita teräketjua lainkaan, vaan vaihtaa aina uuden
    Oli sitten saanut niitä mökkiläisen teräketjuja ”ihan ilmaiseksi”.
    En saata käsittää mielenjuoksua, jolla tuo puuhastelija on varustettu, on sen verran huonoon kuntoon sahattu teräketjut.
    Kun terä hieman ottaa maahan tms, niin sahauksen jatkaminen sellaisella ketjulla saa aikaan teränsuun karaistumisen niin kovaksi, että viila on hyvin äkkiä entinen. No tämä hurja oli jatkanut sahaamista niin pahaan malliin, että uskon hänellä olevan voimakkaan sahan. Luultavasti on lopettanut vasta sitten, kun terä on alkanut puoltamaan niin paljon, ettei laippa enää kulje urassa.
    En alkaisi yhtäkään niistä ketjuista terottamaan viilalla, tuskin edes teroituskoneella. Kun uudesta ketjusta pitää smirklata puoli senttiä pois, niin hommassa ei oikein ole järkeä.
    Kannattaisi tuon mökkiläisen hakea Keskiseltä kahdellakympillä viisi teräketjua, ennemmin kuin pilata 19 euron teräketjuja yhdellä tankilla.
    Sahakin siitä kärsii ja polttoainetta menee hukkaan pirusti.

  • torppari

    eipä tuo ennee ketjuihin kuulu mutta…..wua itekkii ylispuita sahalla kuataneena vannon kyllä moton nimmeen…oekee motokuski vetäsöö koevun poekki ja siirtää pystyssä ja sammaan aekaan vettää uralle ja siihen ei tarvita mualiman isonta konetta.vua taeto / kokemus ratkasoo..mehturi kun kuataa nii se on siinä pötköllään…jos on vaekka sata runkoo kuahettavana nii moniko mehturi kulettaa tunkkija olokapäellää jotta tulloo tarkka kuato…pittää ne mehturinkii kuatamat puut jollae kuskata metästä…sakkeeseen tulloo ajouria jos pittää oksilla tehä

    sen verran muokkasin jotta tuo motomies joka itellehhii tehny nii moto kokemusta hällä on reilusti yli 30 wee…minkä aekoo lie suorittava paenulle joistikkua tahi nappuloeta

    suorittava porras

    Puita olen sahaillut 40 vuotta .Niistä 30 motolla . Totesin tuolla edellä yleisen ongelman , joka koivutukinteossa korostuu ylispuukohteilla .
    Henkilökohtaista palautetta en ole koivuista saanut . Korjuuesimiehen tuskaa asian tiimoilta olen kuitenkin ollut todistamassa .
    Itse kaadan ylispuukoivut sinne , missä on eniten tilaa toimia . Usein kaadan uralta poispäin ja karsin rungon puomin alle . Tällöin on mahdollista varmistaa pölkyn laatu ja tukea pölkky sahauksen aikana esim. telan pälle repeämän välttämiseksi . Sahan ketjun on luonnollisesti oltava huippukunnossa koivua sahattaessa .

    Burl

    Alkuperäiseen aiheeseen palaten; tässä eräänä talvena oli pystykaupalla myydyn avohakkuun siemenpuukoivujen poisto käsillä ympäröivien talviharvennusten yhteydessä. Ajattelin sitten reilun pelin hengessä ja hyvää lopputulosta silmällä pitäen käydä irrottelemassa tuulenkaatopuiden, joita oli kymmenkunta, rungot kannoista irti moottorisahan kanssa. Kun olivat monet maata vasten.

    Runkojen päällä oli jäätä ja arvasin kyllä, että sen alla kivennäismaata. Huolimatta siitä, että valitsin sahaussuunnat tätä silmällä pitäen, ei yhtä katkaisua meinannut saada tehtyä ilman, että piti viilata. Muutaman rungon sahattuani alkoi alkoi jo hämärtää ja tuumasin, että jatkan seuraavana päivänä.

    Kun pääsin aamuhämärissä palstalle, olikin jo siemenpuukoivut hakattu. Myös jäljelle jääneet tuulenkaatopuut oli otettu nätisti tyveltä poikki. Kuskin mukaan mitään ongelmaa ei ollut niiden teossa. Jäi vaikutelma, että moton ketju ei pienestä hiekasta säikähdä tai sitten olin osunut juuri hiekkaisimpiin tyviin moottorisahoineni.

    Näitä kovemmasta raudasta tehtyjä teräketjuja taitaa olla myös moottorisahoihin, mutta ilmeisesti eivät ole juuri ammattikäytössä, kun teroitus ei viilalla onnistu ja kuitenkin tylsyvät ajan mittaan. Hiekkaisia puita satunnaisesti sahaavalle mökkiläiselle saattaisi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto?!

    jees h-valta

    Tulipa sitä taas ”tilhiä” möksällä käyteltyä ja ison kuusen alkuun poikki tulevan aidan tieltä joka tehtiin myös pojan toimesta tämän viikonlopun aikana. Sahailin samalla aitalinjalta kaikenlaista ryönää aina yhtä juurentyveä myöten. Varmasti hiukan sai maatakin. Mutta terä oli edelleen niin hyvässä tikissä että kun poika rupesi sillä aidan elementtien kiinnitystolppia lyhentämään päätteli että tähän hommaan suorastaan hirmu terässä. Kun se tuppasi mennä hiukan liiankin sujuvasti poikki kun poika tuosta olkapäiden korkeudelta pyyhkäisi. Päätteli ettei juuri kerinnä kattoa meniko timmin suoraan mutta menihän ne. Eihän se hyvä teräkään puolla.

    Jätkä

    ”Alkuperäiseen aiheeseen palaten; tässä eräänä talvena oli pystykaupalla myydyn avohakkuun siemenpuukoivujen poisto käsillä ympäröivien talviharvennusten yhteydessä. Ajattelin sitten reilun pelin hengessä ja hyvää lopputulosta silmällä pitäen käydä irrottelemassa tuulenkaatopuiden, joita oli kymmenkunta, rungot kannoista irti moottorisahan kanssa. Kun olivat monet maata vasten.

    Runkojen päällä oli jäätä ja arvasin kyllä, että sen alla kivennäismaata. Huolimatta siitä, että valitsin sahaussuunnat tätä silmällä pitäen, ei yhtä katkaisua meinannut saada tehtyä ilman, että piti viilata. Muutaman rungon sahattuani alkoi alkoi jo hämärtää ja tuumasin, että jatkan seuraavana päivänä.

    Kun pääsin aamuhämärissä palstalle, olikin jo siemenpuukoivut hakattu. Myös jäljelle jääneet tuulenkaatopuut oli otettu nätisti tyveltä poikki. Kuskin mukaan mitään ongelmaa ei ollut niiden teossa. Jäi vaikutelma, että moton ketju ei pienestä hiekasta säikähdä tai sitten olin osunut juuri hiekkaisimpiin tyviin moottorisahoineni.

    Näitä kovemmasta raudasta tehtyjä teräketjuja taitaa olla myös moottorisahoihin, mutta ilmeisesti eivät ole juuri ammattikäytössä, kun teroitus ei viilalla onnistu ja kuitenkin tylsyvät ajan mittaan. Hiekkaisia puita satunnaisesti sahaavalle mökkiläiselle saattaisi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto?!
    Lähetetty: 21 h, 54 min sitten
    Lähettäjä: Burl ”

    Tuulikaadoissa usein neuvotaan sahaamaan sen verran pitkään kantoon, ettei kanto pääse kaatumaan sahaajan päälle, kun tyvi katkeaa.
    Vakuutan, että kivennäismaa varsinaisesti alkaa n. 30 sentin ”kannon” kohdalla ja sitä jatkuu 1,5 – 2 metrinkin päähän, jos huono tuuri käy.
    Suosittelen katkaisemaan tuulikaadon tyven niin lyhyeen kantoon kuin mahdollista. Siellä varpujen ja sammalen suojassa pinta on yleensä puhdas.
    Luultavasti Burlin konemieskin teki jyhyet kannot.
    On myös mahdollista veistellä kuori pois katkaisukohdalta, sekin on parempi kuin sahata hiekkaan tai jopa soraan.

    jees h-valta

    Onpas jätkän suunnalla kummia puita kun parikin metriä kasvaa santaa. Toki tuo turha puun haaskaus pitkän kannon kaas on järjetöntä. Mutta itse vetelin ainakin kuutisenkymmentä tuulenkaatoa yhden päivän aikana ainestavaraksi nimenomaan tuulenkaatoja mäntyä ja en silloinkaan terännyt sahaa kertaakaan. Enkä nyt muista että oliko edes uudehko ketjukaan. Että se sannasta ja sahan tylsymisestä. Toki vedin ne hyvinkin tyyni juuresta. Eihän sinne metsään haaskaamaan lähdetä.

    Jätkä

    Taisi ne Jessen tuulikaadot olla Valtran alle kaatuneita riukuja, kunhan ”muisti alkaa toimia pätkittäin”.

    Kuuttakymmentä tukkirunkoa et pysty tekemään edes viikossa.
    Etkä ole kunnon tuulikaatoja ja myrskytuhoja nähnytkään kuin korkeintaan televisiossa.

    jees h-valta

    Aikanaan täälläkin asiasta kyllä mainitsin ja eikä se mikään pitkän päivän noteeraus edes ollutkaan. Mutta Tapanin myrsky toki kaatoi useita satoja runkoja minultakin mutta suurin osa tehtiin motolla ja vak.yhtiö tietysti hoiti korvauspuolenkin. Mutta nämä jäivät silloin huomioimatta ja tein sen kuvion itse. Vaikka määrä oli tämänkin verran ne eivät hajallaan mäntykankaalla niin suurelta määrältä näyttäneet. Mutta kaikki ne kierreltyä tuli eikä mänty nyt aina kertaansa paljon aikaa ota kun on vain latvatupsu. Kun laadukasta tuppaa tulla kasvateltua. Noin viiskymppistä ettei vielä aivan hirmua mutta ei mitään tikkujakaan todellakaan. Ja aina vedin aivan paakun juuresta irti eikä yksikään paakku yrittänyt kammeta kimppuun.

    Jätkä

    Kirjalliset ohjeet neuvovat katkaisemaan pitkään kantoon ja olen nähnyt sellaisen savotan, jossa oli tehty ohjeen mukaan.
    Männyn kannot nousecat lähes poikkeuksetta pystyyn, niin että olihan välkennyshakkuun jälkeen metsä näköistä, kun lähes kaikki kannot töröttivät yli metrin korkuisina.
    Ison kuusen juurakko kaatuu herkästi päälle, jos maa ei ole vielä jäässä ja tyvi on koholla maasta edes puoli metriä.
    Tosin Harjavallan suunnassa ei sellaisi kuusikoita ole koskaan kasvanut.
    Alle puolen kiinnon rungoista ei kannata oikein tuulikaatoina puhuakkaan. Riukusavottaa se on.

    jees h-valta

    No niinpäs onkin riukuja vaikka tokkiinsa kumma kyllä Metsäkeskus sitä tarjosi jo päätehakattavaksi männiköksi. Eikä tästä Tapanin myrskystä aivan hulvakkaasti vielä aikaa ole kulunut.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)