Norm. myyntiverovelvolliset  maksaa puunmyynnistä veroa oikeasti 24 %+ 30/34 % ~  yleensä n. 54% keskimäärin. (- vähennykset käytetyistä tuotantopanoksista).    Perusteluksi väitteelle riittää se , kun verrataan puun kantohintojen kehitystä verrattuna esim. tukkuhintaindeksiin n. 35 vuoden ajalta.  Siitäkin  indeksistä (joka ei vastaa kuluttajahintaindeksissä tapahtunutta nousua) ollaan jäljessä  vähintään 200 % .   Eli uusi alv , kun se aikoinaan tuli (aluksi nykyistä pienempänä, kuten myös pääomavero% oli ) jäi mo:en maksettavaksi vaikka se nimellisesti onkin ostajan maksama lisä puun hintaan.        Jonakin kokonaisveroaste vielä  menisi ellei suuri enemmistö puun kasvattajista ja myyjistä  olisi keskimääräisen vuosiansiotilaston keskitason alapuolella eikä yläpuolella tai oikeammin siellä korkeimmassa 10 %:ssa jolle tulotasolle puunmyyntivero% asettuu käytännössä.   Tavan mo:t on siis mopen asemassa lypsylehminä kuten polttomoottoriautolijatkin  pääosin vihervaspurituksesta johtuen.    Metsät on suurimmaksi osaksi  sosialisoitu korkealla verotuksella ja muilla uusilla vaatimuksilla lisätään painostusta ns. takaoven kautta.

Hyvä lisähuomautus AJ.  Kvartaali min. on 25 v metsänkasvatuksessa ja siihen sis. useimmiten ainakin yksi perintöveron maksukierros.

Myyntihinnaltaan aliarvostettu kotimainen hyvälaatuinen puu (suoruus, lujuus  ja pienet oksat) menee mitättömällä hinnalla jatkojalostukseen jossa sen arvo vähintään 10 x:stuu . Silti kasvatuskustannukset on lisääntyneet moninkertaiksi muun hintakehityksen mukana nousten jatkuvasti ja verotus lisääntynyt .  Tätä menoa ei kauan enää kestä ja puut jää metsiin tikkojen , teerien, metsojen ja ötököiden ruoaksi .  Joku punvihriä suojelija porukka (ja Pietikäisen klaani)  voi olla aluksi innoissaan kehityksestä mutta oikeasti ei ole sekään hyvä tapa edes metsien kannalta suojelumielessä, hyvästä hiilitaseesta puhumattakaan.