Onko kaikilla yhtiöillä sama tapa, että moton mittaustulokset pyöristetään aina alaspäin myyjän tappioksi? Hämmästyin verratessani kolmikirjaimen tilityslappua ja moton mittataulukkoa. Joka tavaralajissa toinen desimaali oli pyyhkäisty pois.
Tarkoittaako ”Trivia”, että joka rungon mittauksessa pyyhkäistään ”toiset desimaalit” pois. Esim. tukkirungossa kymmenet litrat ja kuiturungossa litrat pois? Vai sitä, että koko puutavaralajin kokonaismäärästä toiset desimaalit pois?
Loppulukeman ei ole mielestäni niin tärkeää olla aivan litran tarkuudella, kunhan rungot ja pöllit on mitattu justiin.
Jos puutavaralajia on vaikkapa tuo 100,567 m3, niin kantohinnaltaan 15 €/ m3 on 7 litran merkitys 0,105 €.
Mittalaite on kuitenkin mitannut satoja ja tuhansia kappaleita jopa tuhannesosien tarkkuudella ilman pyöristelyitä.
Tietenkin – Jos mittalaite on ohjelmoitu niin, että se jokaisen kappaleen mitan pyöristelee alaspäin, on kyse petoksesta ja varkaudesta. Kun hakkuukone tekee työvuorossa jopa yli tuhat runkoa, ja ehkä keskimäärin joka rungosta 3 kappaletta, päästään jo 3 – 5000 pölkyn lukemiin. Jos keskimäärin jokaisesta pölkystä varastetaan vaikka vain yksi litra pyöristelemällä, on laskelman lopputulos pöyristyttävä.
Jos koko puutavaralajin määrä pyöristetään muutama litra alapäin, sillä ei ole mitään merkitystä, mutta pienikin virhe joka pölkyn kohdalla merkitsee yllättävän paljon.
Lain asettama vaatimus moton mittaustarkkuudelle on ± 4 %.
Yhtiöllä jolle myin on raja ± 3 %. Sattuipa vielä niin, että tuli tarkastaja samaan aikaan leimikolle, kun olin itsekin seuraamassa hakkuuta. Tarkastajan mukaan mittaustulokset olivat juuri tuon +3% yläkanttiin ja motomies joutui kalibrioimaan mittausta alaspäin.
Harmitti! Onneksi osa leimikosta oli jo hakattu.
1000 m3 päätehakkuuleimmikossa tuo +3% on 30 m3. Kun rungon keskihinta oli noin 40€, niin vaikutus 1200 €.
Lain sallima ( ±4%) mittausepätarkkuudesta johtuva hintahaarukka tässä esimerkissä on 3200€.
Kun vertaan tilityslappua ja moton mittatulosta, en voi puhua jokaisesta motomitasta, koska niitä ei tilityslapusta näy.
Koko kaupasta oli siis puutavaralajin loppusumma katkaistu yhteen desimaaliin, eli esim. 105,38 m^3 –> 105,3 m^3.
Eli tässä tapauksessa 80 litraa pyyhkäistään pois. Joka sortti pyöristetty vastaavasti alaspäin. Asia on kauppakohtaiselta merkitykseltään vähäinen, mutta minusta kauppaa ei tehdä ”alkavalta 100 litralta”, vaan pitäisi tehdä pyöristyssääntöjen mukaan, jolloin normaalijakaumalla menee ajan oloon tasan.
Ainakin niissä moton mittaustuloksissa, joita olen nähnyt, on ollut pituudet sentin tarkkuudella ( 2 desimaalia) ja kuutiot litran tarkkuudella /pölkky ( 3 desimaalia). lopputuloksissa pieni pyöristysvirhe ei muuta lopputulosta kuin hieman. Mutta jonkin verran kuitenkin pitkityksessä. Jos esim. 100, 567 m³ pyöristetään alaspäin eikä ylöspäin, niin 100 l siinä myyjä häviää. ( 100, 5 / 100,6 ). Onhan sekin jo aika paljon vuosittaissa puumäärissä ainakin.
Joskus jo vuosia sitten sattui sellainen tapaus, että kun tein motomitan tarkistusmittauksen syksyllä pakkasaamuna, niin motomitta näytti + 8 % siihen verrattuna, kun rullat ei painuneetkaan puuhun kuten sulan puun aikana edellisenä päivänä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.