Mitä te siellä mhy:n  hallituksessa aikioinaan puuhasitte kun tuollaisen kysymyksen heitit ? Mhy:n korjuupalvelulla on toimitussopimukset eri yhtiöille. Ne yhtiöt ovat juuri niitä yhtiöitä joille ne valtakirjaleimikot yleensä menee. Ne ovat niitä yhtiöitä jotka ostavst aktiivisetisti valtakirjaleimikoita Tottakai korjuupalvelu käyttää niitä mittoja ja vielä yleensä niin että ääripään mitat siellä lyhyemmässä päässä ovat poissa.

Suorittava kirjoitti asiaa. Useinkaan kauppakirjan perusteella ei voi päätellä keille eri osat puusta menevät. Eikä metsänomistajan tarvii niitä tietääkkään kunhan katkonta on kauppakirjan mukainen. Se että täällä knoppailee katkontaohjeilla ei ole tätä päivää. Puun osatoimittajat määrittävät pituudet joita katkotaan. Kauppakirjassa on yleensä vain ääripään rajat ja tarkempi katkonta tehdään sitten lopputuotteen markkinoiden ehdoilla.

Enemmänkin sietäisi seurata sitä , pitävätkö leimikkotiedot paikkaansa . Virhellisillä tiedoilla luodaan helposti katteettomia odotuksia suuntaan tai toiseen . Esimerkiksi joku ensiharvennus osoittautuu raivauksen jälkeen taimikoksi , johon motoa ei tulisi viedä monen vuoteen. Hakkuuohjeen väljennykseksi merkityltä kohteelta löytyy vain poistumaltaan 50-litrainen keppimetsä , josta varmuuden vuoksi on ostettu tukkia ja pikkutukkia reippaasti. Sääli , jos myyjä uskoo moiseen.

Tuosta enskasta on kokemuksia ihan lähimenneisyydestä. Ennakkoon raivatun harvennuskoivikon poistetavien runkojen keskijäreys oli tuskin 40 litraa ja poistuma jäi kolmannekseen hakkuuohjeen lukemista. Pustosta jäi vaikutelma harvahko.

Kuvan metsästä ei tukkia lohkea isoja määriä millään aptilla. Korjuuohjeissa  ja kenties kauppakirjassakin tukkiosuus määräytyy pelkän läpimitan perusteella. Tämän vuoksi tarkastettavaan kohteeseen tutustuminen ennen hakkuuta on erityisen tärkeää , jotta ei tapahdu oikeusmurhia. Pinojen pähkäily ei kerro totuutta edes siteeksi katkontatiedoista puhumattakaan.

Jos katkonnan oikeellisuutta aiotaan tarkastaa , on kohteella käytävä , puusto mahdollisesti kuvattava ennen ja jälkeen hakkuun ,ja katkotut puut arvioitava levällään ennen lähikuljetusta. Toimistotyönä tehty ”tarkkailu” on ihan silkkaa petosta.

Jos leimikot tehdään metsään.fi-tiedoista , niin pieleen menee usein. Ei niiden tietojen perusteella kannata tehdä leimausta tai ei ainakaan uskoa sokeasti, että olisi tiedot oikein. Joskus ei ole lähelläkään.  Sama juttu jos on liian vanha m-suunnitelma.     Kaikilla ostajilla ei taida olla nykyään aikaa käydä enää leimikolla ennen kauppakirjan tekemistä.  Joillakin on ehkä aikaa ja haluakin käydä ,  ko . ongelmia ei sitten juuri tule.