Mittaustietoja

Tämä aihe sisältää 280 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 11 kuukautta sitten Remie toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 280)

1 2 3 … 26 27 28

Mittaustietoja

Lähetetty: 24.11.2019, 16:25
Merkitty: katkonta

Mtk näkyy oikeutetusti kunnostautuneen. Se on vaatimassa klusterin hakkuilta…” mittaustiedot, joista näkyy pölkkykohtaisesti metsästä katkotut tukit…”

Epäluulon hälventämiseksi se voi olla heillä aiheellista. Mutta.

Mittalaitteita on pitänyt lainkin mukaan päivitellä,- joitain siitä syystä uusia. Klusterin hakkuissa vanhoilla päivityksillä ei ole voinut enää pitkään aikaan hakata. Miten lienee Myhistyksen vekottimissa tyvikorjauspäivitykset sun muut?

Ja se vielä, että siellä Myhistyksen suunnalla pölkkykohtaiset tulosteet ovat olleet arkipäivää esimerkin vuoksi??

Tekijä
mehtäukko

Teema Puukauppa

Puuki 25.11.2019, 11:06

Mittalista ja moton kalibrointitiedot kun esitetään myyjäpuolelle, niin ihan hyvä. Jos sitä ei haluta jostain syystä tehdä, niin epäilyksiä saattaa herätä katkonnan oikeellisuudesta varsinkin tilanteessa , jossa tukkipuun tarve on vähentynyt .

A.Jalkanen 25.11.2019, 11:23

”Katkontatietojen vertailu eri yhtiöiden välillä ontuu pahasti ,jos yksi taho kuorii kermat päältä ja toinen joutuu seulomaan tukit keskimäärin laadultaan huomattavasti heikommasta materiaalista.”

Tämä on totta, ja syynä on kai se, että sahat maksavat hyvistä leimikoista enemmän ja myös katkovat ne paremmin?

Katkonnan valvonnasta vapaa puukauppasysteemi olisi ehkä kustannustehokkain ratkaisu. Katkontaa ei enää tarvitsisi valvoa ja puukaupan ratkaisisi yksikköhinta. Ostajan pitäisi tutkia laatu tarkkaan, ja laatuvähennysten käsittelyyn pitäisi saada jokin tyydyttävä ratkaisu.

Meneekö homma tulevaisuudessa siihen, että tukkikaupan loppusumma selviää vasta sahauksen jälkeen, ken tietää?

Planter 25.11.2019, 11:32

Anneli ihmettelee miksi jotkut suhtauvat niin kovin nihkeästi mhy-palveluihin. Meillä muutamilla on vähän vanhaa painolastia. Alla esimerkki eräästä vanhasta tapauksesta, jota aikanaan selvittelin. Laskepa mitä jäi metsänomistajalle tästä puuerästä, kun ostajan tilityksestä vähennetään hakkuu, metsäkuljetus, kaukokuljetus lastauksineen ja puunvälitys.

Korjuupalvelun hankintatukeista jäi sentään +25€/m3, kun 45€ hankintahinnasta vähennettiin leimikon suunnittelu, hakkuu, lähikuljetus ja välityspalkkio.

suorittava porras 25.11.2019, 11:37

Vähemmän puhutaan siitäkin ,että isommasta korjuukokonaisuudesta pistetään ensiksi tyrkylle huonolle hoidolle jäänyt rästikuvio. Tätä tarjotaan sellufirmalle ajatuksella ,että se tukkivaltainen palsta lankeaa samaan kauppaan myöhemmin. Käytännössä sellufirma jää usein nuolemaan hyvästä uskosta huolimatta näppejään ,kun sahafirma tekee välissä paremman tarjouksen ilman huonomman osion kustannusrasitetta.

Edelleenkin olen sitä mieltä ,että katkontalistoista ei selviä koko totuus. Markkinat määräävät ,miten toimitaan. Paljon vedotaan siihen ,että lyhyitä mittoja tarvitaan. Rajansa on myös sillä ja kiintiö lyhyiden mittojen osalta on äkkiä täynnä.

metsä-masa 25.11.2019, 12:24

Toinen valvonnan puutteesta esille tullut tilanne on liian voimakas harvennus, runkolukua poistetaan hyvän metsänhoidon suositusten alakäyrän ja lakirajan väliin ja lisäksi vielä väärä jäävän puuston valinta, metsän arvokehityksen kannalta.

Tämä virhe vaikuttaa kiertoajan loppuun ja vähentää myöhempien hakkuiden arvoa merkittävästi !

A.Jalkanen 25.11.2019, 13:35

Alle lakirajan menon yksi syy on kuulemma korjuuvaurio: vaurioituneita ei lasketa kasvatettaviin puihin.

Planterin esimerkissä huono kauppa. Mahtoiko tulos olla tiedossa ennen kaupan tekoa? Olisiko tuo leimikko kannattanut myydä ennemmin pystykaupalla, vai oliko käynyt niin ettei tarjouksia tullut?

sitolkka 25.11.2019, 14:29

Niinhän se usein menee. Vedetään alarajoille tiheys ja sitten tuuli kaataa vähän ja tykky vähän ja muutama kuolee muuten vain. Sitten onkin jo raakasti vajaatuottoinen.

metsä-masa 25.11.2019, 15:46

Yleistä on myös se, jos moto on työmaalla vielä lähikuljetuksen lopettelun aikoihin, että moto tekee vielä vauriopuut pois, josta seuraa heti iso tyhjä tila jo kertaalleen harvennetussa leimikossa.

Vastaharvennuttuihin leimikoihin taitaa lähes aina sattua joko tuuli- tai lumituhoja, joka pienentää pohjapinta-alaa, lopputulos onkin sitten sitolkan esimerkin mukainen.

Pystykaupan harvennuksen lisätietoihin kannattaakin määritellä jäävänpuuston pohjapinta-ala, tai maininta harventaminen käyrille, silloin vastuu siirtyy hakkaajalle, joka yleensä hillitseekin liian harvaksi hakkuun.

Metsuri motokuski 25.11.2019, 16:14

Olen suorittavan kanssa samoilla linjoilla että katkontalistoista ei selviä kuin se että mihin mittoihin puutavara on katkottu. Se ei selviä onko tukki otettu tarkaan vai ei. Pelkään minimimittaan pääsy ei ole tae hyvästä katkonnasta. Kun sitä tukkia voi silpoa sieltä tyvipäästäkin. Katkonnan tarkistus pitää tehdä aina silloin kun puut ovat levällään. Onhan se katkonnan valvonta niin ylimainostettu juttu että voisi sen mainoksista jo poistaa. Vois vaikka olla katkonnan tarkkailu oikeampi sanonta.

Puuki 25.11.2019, 17:10

Manuhakkuu on kallista nykyaikana ja ollut kallista näköjään 2000-luvun alussakin. Onkohan ollut myyjällä tiedossa vai tullut ihan yllätyksenä ? Eipä silti, saattaa se motohakkuukin tulla joskus hintoihinsa korjuupalvelussa ja muissakin myynneissä.

Katkonnan tarkkailu olis varmaan sopivampi termi kuin valvonta. Jotain hyötyä varmasti siitäkin on, jos vain tulee tehtyä. Jos esim. lyhintä tukin mittaa tehdään vain se mallikappale muodonvuoksi vaikka leimikosta saisi lyhyellä mitalla suht. paljon tukkipinoon lisää, niin ei ole mennyt oikein. Erilaisten leimikkojen tukkipuu%:en keskenään vertailu ei anna oikeaa tulosta mutta hommasta tietävät pystyy näkemään ne heikot kohdat osapuilleen joissa voi tulla virheitä.