Viimeksi kun tein puukaupan , niin kerroin tarjouspyynnössä oikeat leimikkotiedot ostajalle (jonka tapasin ensi kertaa kaupanteon aikaan). Mutta silti oli napannut ne metsään.fi-tiedoista ja puulajisuhteet oli menneet päin p:tä kauppasopimuksessa sen takia.   Jätin asian sikseen kun ei sillä ole minulle merkitystä, että leimikolta ei saakaan kuusitukkia yhtään mottia vaikka sopparissa lukee , että  sitä olisi kymmeniä kuutioita hakattavissa .  Kaikki tukkipuu on mäntyä.

Suurin osa epäselvyyksistä johtuu siitä, että ostajat ei käy enää katsomassa leimikoita kunnolla vaan luotetaan paperilla tai paremminkin koneella oleviin arvioihin, joiden tiedot ei usein riitä/täsmää leimikon todellisiin puustotunnuksiin  .   Ostomäärät /hlö on  sen verran isoja että ei ole varmaan aikaakaan enää siihen. Mutta se vaatii sitten veronsa.

Kyllä ainakin minulla homma lähtee siitä että pyrin saamaan puutavaramäärät samanlaiseksi. Ei ole yllätys että joku laittaa tukkia reilusti enemmän ja sille pikkuisen kovempi hinta. Kun sitten hakkuussa sitä ei tule lähellekkään sitä määrää. Kuten puuki kirjoitti. Tuossa meidän kohteessa oli kyseessä pikku aukko sekä kohtuullisen suuri kakkosharvennus joka oli aikatavalla riukuuntunut. Tukkisaanto tuosta harvennusleimikosta aika olematon. Toinen sahoista oli kyllä tukille laittanut kovan hinnan mutta leimikosta näki että tukkiahan ei sieltä juurikaan tule.

Olen joskus tehnyt sellaisenkin sahan kanssa kaupan lemikosta että tukin kuutiohinta oli 1,50€ alhaisempi kuin kilpailijalla. Silloin huomasin että leimikko antaa lyhyttä tukkia ja jos sitä tehdään niin kertymä tulee tosi hyvä. Laskin että tällä katkonnalla tehtiin tukkia yli 30 prosenttia enemmän kuin kilpailijan katkonnalla.

Kyllä minusta homma lähtee siitä että katsotaan mitä siitä leimikosta saa ja etsitään mahdollisimman hyvä tarjous joka koskee niitä dimenssioita joita leimikosta lähtee.

Mm.

Ei siinä kaupassa ole kysymys siitä, että tukkia ei olisi. Se oli pielessä, että puulajit ei täsmää. Kuusitukkia ei ole yhtään, sen sijaan mäntytukkia (ja mä-kuitua) on enemmän kuin sopparissa lukee.

Mietipä mehtäukko tätä: kun Mhy on puukaupassa avustajana, leimikkoa on tekemässä metsäammattilainen eikä puustoarviota toivottavasti tehdä kirjoituspöytätyönä metsaan.fi-tietojen pohjalta vaan käydään maastossa. Toisaalta jos mo ja yhtiö käyvät keskenään kauppaa sähköisesti virtuaalisen suunnitelman pohjalta, taustatieto kaupan kohteesta ei silloinkaan välttämättä ole aina oikea. Ongelman syy ei ole pohjimmiltaan Mhy vaan huono leimikko huonosti mitattuna. Jos Mhy tekee epätarkan puustoarvion niin sitten on syytä ryhdistäytyä.

Kiinnität huomiota oikeaan asiaan. Olisi hyvä selvittää, kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Joka tapauksessa metsäammattilaiset ovat vastuussa mittaustietojen tasosta. Amatöörimetsänomistajalta ei tätä osaamista voi vaatia.

Vääriä puustotietoja leimauksessa tulee varmasti välillä, jos/kun käytetään nykyisiä metsään.fi arvioita lähtötietoina tekipä leimikon kuka tahansa .    Ei ne vastaa ajantasaisen ms:n tietoja, jotka nekään ei ole mitenkään varmasti niin tarkkoja kuin joskus  oletetaan.