Onko kuskilla mehtäukko aina leimikon puukauppakirja käytettävissä, kun hän alkaa katkomaan ja myös lukee sen?  Jos ei ole tai ei sitä lue, niin eihän hän edes tiedä, mitä on sovittu.  Jos esim. SE:n tapauksessa näin olisi ollut, katkonnan suorittaja olisi jo huomannut ristiriidan,

Ei kai kukaan teistä väitä, ettei katkonnalla ole merkitystä kaupan loppusummaan. Eturistiriita on päivän selvä ja siksi avoimuus on rehellisesti kilpaillun  kaupan edellytys.

Sen hyvin ymmärtää, että katkonnan suorittajan asema on metsänomistajaan nähden kiusallinen. Mikä on näistäkin tarinoista selvästi luettavissa. Et voi palvella kahta herraa – kun toiselle kumartaa, niin toiselle pyllistää.  Katkoja on työsuhteessa puun ostajaan (tietenkin eikä myyjään, pahoittelu virheestä) ja on hänen valvonnassaan.

Päivänselvää on, että kaikessa työssä taloudellinen vastuu työn onnistumisesta tulisi olla työn suorittajalla. Tässä tapauksessa puun ostajalla, jonka valvonnassa työ tehdään, eikä puun myyjällä. Sillä on kansantaloudellinenkin merkitys, että metsän jalostusarvo hyödynnetään täysimääräisesti.

Mitä tahoa mehtäukko edustat täällä palstalla?

mehtäukko on siis oikeuden palvelija?

Luulin jo että urakoitsija…

Olen aika paljon tehnyt hintavertailuja eri ostajien välillä kun metsänomistajat ovat pyytäneet vertailun tekoon. Se on selvä että merkitystä on kenelle puunsa myy ja vielä kun tietää minkälainen metsä on kyseessä niin osaa painottaa oikeaa lajiketta. Sen vuoksi on aina tiedettävä minkälaista puuta metsästä otetaan ja arvoitava metsää objektiivisesti. Se että oletetaan metsästä lähtevän tiettyä puulajiketta enemmän kuin sitä todellisuudessa lähtee on pääosin vika arvoitsijassa. Silloin hintavertailu ja katkonta menee pieleen.

Itse olen noissa kaupoissa jossa hintoja olen vertaillut niin kahden samanlaisen yhtiön välinen hintaerotus on ollut yllättävän pieni. Samanlaisena yhtiönä tarkoitan kahta sahaa tai kahta selluyhtiötä. Monesti selluyhtiön ja sahankin hintojen erotus on pieni mm päätehakkuussa, mutta toisessa harvennuksessa saattaa erotus olla metkittävä. Siis on paljon kiinni mitä myy ja minkälaista metsää.

Viimeisin tarjouksen vertailu oli keitelen ja binderholtsin välillä. Siinäkin kaupassa hinnanero oli niin pieni että mitään väliä ei ollut kenelle myy. Ratkaisun teki kantokäsittely. Toinen halusi siitä maksun toinen ei. Neuvottelujen jälkeen toinenkin poisti kantokäsittelyn hinnan ja korjasi pikkuisen parrun hintaa ja sai kaupan.

Nuorempipolvi on siirtynyt tekemään hakkuusuunnitelmia ja puukauppaa netin välityksellä, nuorilla voi olla se metsällinen tietämys ainakin aluksi vielä heikkoa. Esim.  metsään. fi:n kautta käydään tutkimassa tilan hakkuumahdollisuudet ja kaupat tehdään kuutio.fi:n kautta eikä kumpikaan ehdi käydä metsässä, kauppa tehdään ja jäädään odottamaan hakkuuta.

Yllätys voi olla rahallisesti huomattavankin suuri kun kaupan arvosta putoaa 30-40 %, silloin epäilys voi vallata mielen, huijasiko ostaja, oliko moto listalla kaikki hakattu ja tekikö motokuljettaja tukit kuiduksi ym. Epäilys voikin kohdistua aivan väärään tahoon !