Epäilen, että jos mentäisiin runkohinnoitteluun ja yhtiö maksaisi vain kuutoista haluamallaan tavalla, hilaisivat metsäyhtiöiden (selluakin tekevät) tukin latvaläpimitan hyvin pian 20 sentin lähelle. Se on kuulemanin mukaan heille kannattavinta sahattavaa ja järeä latvakuitu taasen hyvää hiokkeen tekoon.
Taasen sahayhtiöt ottaisivat nykyisen tavan mukaan tarkemmin tukin talteen, jotta ulosmyytävää kuitua ei kertyisi niin paljon.

Vähitellen runkohinnoittelu muokkaisi leimikkotarjouksia tarkemmiksi ja huonolaatuiset puustot menisivät enemmän sellukattilaan ja laadukkaat puustot sahaukseen ja jatkojalostukseen. Ja pienirunkoiset harvennukset kaikki energiaksi.
Näillä kaikilla toimialoilla on omat vahvat tekijänsä, jotka osaavat hyödyntää itselleen parhaiten sopivat leimikot. Silloin tosissaan kilpailua olisi, kun perustana olisi muu kuin jalkamitta-aikakauden jäänteet. Lopputuloksena kaikki laatua kasvattavat saisivat paremman tuloksen kasvatukselle ja risukoiden kasvattajat saisivat omat pikavoittonsa, ilman valtion tukea.

Moton ohjelma tietää jo 2 metrin kohdalla, mitä rungosta saadaan, jos siinä ei ole vikoja. Hyvä kuski tietää miten tukit kannattaa katkoa, kun siinä rungossa on vikoja. Hyvälatuisessa puustossa pitäisi latvatukit olla järjestään 15 – 16 cm latvalta, mutta kun matriisi tehdään sillä tarkoituksella että kuitua saadaan rungosta enempi, on latvatukin läpimitta ~17 cm. Nykyisin osataan lukea jo ihmisten aivoista, mitä silmät näkevät, tekniikan puolesta olisi kaikki mahdollisuudet apteerata puista maksimi määrä tukkia, mutta eihän sitä haluta tehdä.

Minulla oli tuolla leimikolla tukkiosuus 85% ja sitä ihmetteli ostomieskin, puut olivat pienehköjä kuivahkon kankaan karummasta päästä, mutta suoria. Noita alettiin katkomaan tosiaan siten että aina olisi jäänyt noin 2 metriä tukkiosaa kuituun, eli tukkiosa olisi jäänyt alle 80%.

Toinen asia on sitten nuo piensahojen pikkutukit, niitä en päätehakkuulta myisi. Vahtimatta tukkiosa loppuu 17 cm:n kohdalle ja latvasta otetaan pikkutukki. Harvennuksillakin tuota siirtymää tietysti tapahtuu, mutta puuston järeydestä kiinni, miten kannattaa myydä ja jos motomies on paras kaveri, niin ei tuolla välttämättä tarvitse seurantaa.

Tottakai järeä ja suora puusto on helppo apteerata, mutta tässä ei nyt puhuta pelkästään siitä. Kuitua sieltä hyvältä palstaltakin tehdään niin paljon kuin iletään. Ja kantojen nosto kohteilla pitää tietysti jättää hieman pitempi kanto, siinä voikin sitten laskea kannattavuutta siltä pohjalta että 200 euroa tukkiosaa menee hetaarilta puoli-ilmaiseksi energiapuuksi. Ei nämä isot firmat mitään hyväntekeväisyys järjestöjä ole. Markkinatalouden puitteissa tietysti toimitaan ja yhteiskunnan etu on että puukauppa toimii, joten näitä asioita ei haluta julkisuuteen tuoda.

Niimpä, olisi varmaan aika herätellä Mhy-puu henkiin…

Nii eikös nyt maksettava tukin hinta ole keskihinta tukeista mitkä jaetaan vielä hintaluokkiin koon mukaan. Jos tukkia alettaisiin apteeraamaan maksimi tukkisaannon saamiseksi mikä tarkoittaisi pienempiä ja lyhyempiä tukkeja niin keskihinta ropisisi alaspäin. Ilmeisesti juuri yksityiset sahat ovat tämän rungonosa hinnoittelun takana. Siinä systeemissä tukkien hinnoittelu perustuisi niiden todelliseen arvoon koon mukaan eikä keskihintaan pienistä ja lyhyistä ja pitkistä ja paksuista.

Onko maanomistajien etu, että mhy sotkeutuu puukauppaan eikä nähtävästi saa enää kunnollisia katkontatietoja? Onko puuyhtiöt kehittäneet niin hyvät apteerausohjelmat, tukeista saadaan paras tulos mikä ei aina tarkoita, että tukit ajetaan pieninpään läpimittaan, että näitä liikesalaisuuksia ei enää haluta kilpailijalle eli mhy:lle jakaa? Taustalla olevat järkisyyt tuntuvat villitsevän joitakin ja onko maaperä muuttumassa otolliseksi uudenlaiselle edunvalvontayrittelijöille, joita voisi kutsua vaikka ”Ammatti Riitelijöiksi?”

Luulen että laatuhinnoitteluun ei ole isoilla yhtiöillä tarvetta, ne saavat laadun bulkkitavaran hinnalla, näillä sopimusmalleilla. Onko laatutyven/oksattoman rungon jalostajilla jo hankintasopimukset isojen yhtiöiden kanssa, jolloin se laatulisä valuu sinne ?

Se apteerausohjelma saadaan kyllä painottamaan sitä paksua kuituakin, jolloin metsänomistajan tappio on ainakin 100€/tunti koneen pyöriessä palstalla, Eikä kuski tohon voi vaikuttaa, kone mittaa ja pätkii.

Juuri tuo läpihinnoittelu €/kuutio + minimi hyödynnettävä latvaläpimitta, olis hyvä malli, silloin ostomiestenkin ammattitaito punnittais ja niistä laadukkaista puista sais paremman hinnan, mutta motolistat pitäis silti myyjän saada.