#”Eli olen sitä mieltä että jotenkin tuota puukauppaa pitäisi muuttaa, kun ostetaan leimikoita tietyillä yksikköhinnoilla ja sitten päätetään vasta hakkuun yhteydessä, paljonko noita eri yksiköitä nyt tässä tapauksessa otetaan. #”

Yksinkertaisin tapa olisi , että leimikosta tehtäisiin tarjous

kokonaiskuutiomäärä kertaa X euroa .

Paras tarjous voittaisi . Teollisuus saisi katkoa rungot parhaaksi katsomallaan tavalla . Valvonta helpottuisi tämän myötä rajoittuen korjuujälkien seurantaan .

Tämä onnistuu varmasti hienosti nykyisten valveutuneiden metsänomistajien kanssa face to face .
Neuvontaa eikä edunvalvontaa tarvita monien tällä palstalla esiintyvien nimimerkkien mielestä lainkaan . Nyt olisi mahdollisuus näyttää todellinen osaamisensa puukaupoissa ja
metsänkäsittelyssä .
Neuvontaorganisaatioista ei jatkossa ole edes apua , kun ne määrärahojen ja laiskan palvelujen kysynnän vuoksi supistuvat olemattomiin. Se , että onko jälkimmäinen asia hyvä , on kokonaan eri juttu.

Vielä noista kirotuista matriiseista sen verran , että kauppaehdoissa esiintyvät mitat sisältyvät matriiseihin , mutta mittojen painotus vaihtelee kysynnän mukaan .

Rungon jakaminen eri tavaralajeiksi tulee perustua tarpeeseen , ei mieltymyksiin . Matriisit on rakennettu tuolta pohjalta =tarve . Jos katkonta ei osu sahauksen kannalta kohdalleen , tulos heikkenee ja maksukyky alenee samassa suhteessa .
Matriiseihin on hyväksytty jonkin verran heikommin sopivia dimensioita , mutta se on taatusti huomioitu määritettäessä kantohintaa .

PS. Jos samaa kaadettua runkoa laitetaan jakamaan useampia henkilöitä , olen huomannut , että jakoperusteita on tasan yhtä
monta , kun jakomiehiäkin . Onneksi on vain yksi matriisi . 🙂

Jonkin verran sitä tehdään että tarjouksessa mainitut mitat muuttuvat hakkuupäivänä. Voihan hakkuun ja tarjouksen välillä olla aikaa parikin vuotta. Lopputuotteen mittatarpeet saattavat muuttua jonkin verran ainakin piensahojen osalta, jotka saahaavat paljon muutakin kuin perusbulkkia 3dm jaolla.

Matriis ei kerro muuta kuin peruslähtökohdan siitä mitä hakataan. Matriisin sisällä olevalla suhdeluvuilla määritetään painoarvot eri pituuksille. Noilla painoarvoilla ei ole useinkaan merkitystä meneekö tukkia kuitun vai ei. Jos apteerauksessa painotetaan esim 52 dm niin silloin matriisissa on pieniä apumittoja jolla päästään mieleiseen katkontaläpimittaan.

Sanon ihan suoraan että juurikaan metsänmyyjällä ei ole ammattitaitoa arvioida matriisin oikellisuutta ja varsinkaan suhdelukuja. Monella ostomiehelläkään tätä taitoa ei ole. Usein me kuskit huomataan apteerauksen toimivuus ja sekin vain vuosien kokemuksella. Sen vuoksi tätä ei nyt hirvesti kannattaisi pohtia kun siihen ei oikein voi vaikuttaa. Tukkitaulukkokaan ei kerro koko totuutta kun vikaisuudet eivät niissä näy jonka mukaan kuski on joutunut apteerausta muuttamaan. Silloinhan saattaa olla että katonta esim 17 – 18 cm vaikka ikkuna on 16 cm:ssä.

Usein nuo muutokset ovat sitä luokkaa esim että 37 dm mittaa tulee liikaa ja halutaan painoarvoa lisätä 40 dm:n mittaan. Silloin kuski tehtaan pyynnöstä nostaa 20 pistettä lisää 40 dm :n mitalle. Siis ei kovin merkittäviä muutoksia.

Sanon ihan suoraan että juurikaan metsänmyyjällä ei ole ammattitaitoa arvioida matriisin oikellisuutta ja varsinkaan suhdelukuja. Monella ostomiehelläkään tätä taitoa ei ole. Usein me kuskit huomataan apteerauksen toimivuus ja sekin vain vuosien kokemuksella. Sen vuoksi tätä ei nyt hirvesti kannattaisi pohtia kun siihen ei oikein voi vaikuttaa.
Lähetetty: 11 h, 48 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuski

Ja taas on valitettavasti niin että sitä ammattitaitoa ei ole kellään.
Ei edes motomiehellä. Jos meinaa tienata niin ei siinä ole aikaa juuri puita katsella sillä silmällä mitä niistä tulee kun apteeraus on eri ostajalla ja myyjällä.
Lenkous on ainoa asia jonka näkee jos näkee. Ei puun tyveä käännetä lahon näkemiseksi. Kannosta ja katkaisun nopeudesta näkee jos näkee.

Suurimmalla osalla motokuskeista ei ole hajukaan apteerauksesta sen oikeassa merkityksessä.

Höpöttöminen matriiseista on turhaa. Kaikelaisista metsistä tulee kaikenlaisia tukkeja. pituus- ja läpimittalla.
Tottakai kone tekee sitä kokoluokkaa joka siihen on ohjelmoitu ja tämä ei ole aina MO:n etu.
Sahalle myytäessä ostajan ja myyjän etu on lähellä toisiaan sellupuun ostajalle ei.
Sahalla on enemmän kokoluokkia tukille ja yleensä isot sellun ja paperin valmistajat välittävät tukinsa toisille sahoille.

Jos tukki on apteerattu yhtiöön päin niin ennen sahausta sievistämisessä saadaan käyttökelpoista haketta sellukattilaan huomattavan edullisesti.

Täällä tuntuu olevan muutama konemies joiden tietotaso menee ohi metsätalousinsinöörin joten sieltä pensaasta huutaakin yhtiön ostomies.

Sikäli Lahtosen kannalla nimimerkillä kirjoittamisesta

Puun takunen metsänomistaja voi vaikuttaa myös motoketjun valinnalla puutiliin. 1000 m3 kokonaiskaupassa 4% tukkiosuuden lisäys tekee 40 m3. Tukin ja kuidun hintaero 38,75 euroa tekee yhteensä 1550 €.

EI, EI, poijjaat tässä ei edelleenkään ole kyse mistään huonoista puista, niinkuin puun takaa ym. kirjoittaa tai jostain lautakaupasta löytyvistä puutavaramitoista, niinkuin ammattiriraivoojat ym. arvelee.

Tässä on oikeesti kyse tukin hakkaamisesta kuiduksi, siellä matriiseissa (arvo), muutetaan tukin minimilatvaa 200:aan ni sillon alkaa tapahtua. Tukkilistasta löytyy kyllä muutamia pieniäkin mittoja noin niinkuin muodon vuoksi, että on muka noudatettu sopimusta.

Pihkatappi tuossa muutama sivu taaksepäin esitti asian aika hyvin, voisitko vielä paljastaa tuon tapahtuman ajankohdan, vuosi/kk ?
Kuskit tuossa kertoivat että ei voi tehdä matriisin ohi, mutta todennäköisesti koneeseen syötettiin se OIKEA matriisi siinä vaiheessa kun reklamoit ja hyppäsit kyytiin.

Hakkuusopimuksemme ovat ajalta jolloin apteerauksen suorittivat metsurit ja myyjät olivat mukana savotalla. Ne pitäisi nyt vihdoin unohtaa ja siirtyä 2000-luvulle.

Onkohan ketjun aloittajalle tullu se motolistojen pimitys jo selväksi ?