Jos sovitaan että joka puusta apteerataan tietyillä mitoilla maksimi tukkisaanto ja sitten kuitenkin hakataan eri miehen tekemällä matriisilla, joka optimoi tiettyjä pituuksia, niin eikös siinä silloin rikota hakkuusopimusta. Minä soitin ostomiehelle kun huomasin että moto turautteli vain suoraan tiettyjä pituuksia, selvää oli että joka rungosta piti tehdä maksimi määrä tukkia, se oli sovittu eikä ollut asia muuksi muuttunut. Loppu palstan istuin moton kyyydissä ja alettiin tekemään sitten matriisin ohi ja kyllä sitä tukkia sitten tulikin.

Motokuskit eivät toimi ostomiesten ohjeilla, ihan ala-arvoista tällainen suhmurointi, nolla pistettä koko organisaatiolle. Kaiken lisäksi tehdään tarkoituksella muutama raakki sekaan, että näyttäisi että tukkiosuus on tehty mahdollisimman tarkasti, sahalla kontrolloidaan tukit, pyytäkää se tukkilista läpimitoilla, niin totuus paljastuu.

Metsäpuolen työntekijät ovat suurelta osin sitä mieltä että metsänomistajan pääomatuloja pitäisi jakaa suorittavalle osastolle. Siinä se luotettavuus punnitaan ja tuo asetelmahan sopii kuitupuuta haluavalle sellufirmalle.

Aika paljon teenkin hankintana.

Ja kyllä ne kaikki pituudet siellä moton matriisissa ovat, mutta ehdottaa tyveltä tiettyä pätkää, jolloin kolmen tukin puusta tulee esim. 2 tukkia jne.

*** Matriisissa jos rankasti painotetaan tiettyjä mittoja ja suorittavana on tunari, saadaan kyllä vahinkoa aikaiseksi.
Liikaa matriisin varassa oleva kuski ei katso nenäänsä pitemmälle, hyvän kuskin tunnistaa siitä , että silmät on käyneet koko rungon läpi, ennenkuin antaa koneen automatiikan hoitaa loput. Toki silloinkin saattaa varsinkin näreessä joku mutka paljastua liian myöhään kuskin reaktioita ajatellen.

Kyllähän se tukkiosuus olisi loppuun hyödynnettävä. Jokainen kai tajuaa,että vain sellufirman etu on jättää niin tekemättä. Metsänomistajan ja kansantalouden kannalta niin tekemättä jättäminen on raakaa tuhlausta. Sitä ei vaan nöyrät firmojen torpparikuskit halua ymmärtää.

Eihän se kansantalouteen vaikuta mitään, tehdään latvasta vähän enemmän tai vähemmän tukkia. Kansantalouteen vaikuttaa vain se, kuinka paljon sahatavaraa saa myytyä maailmalle. Oleellista on myös mahdollisimman pienet kustannukset teollisuuden puunkorjauksessa.

Paljon oleellisempaa on myös se, että miten käsitellään mäntyjen tyvilenkoutta. Siinä on kyllä joskus selvä ero sahojen eduksi. Siis sahat ottavat laatuvaatimuksia lengompia tyvitukkeja, jos laatu on muuten hyvä.

#”Ja kyllä ne kaikki pituudet siellä moton matriisissa ovat, mutta ehdottaa tyveltä tiettyä pätkää, jolloin kolmen tukin puusta tulee esim. 2 tukkia jne ”#

On myös olemassa ehtoja , jotka määräävät tekemään tietyt dimensiot vain tyvestä tai toiset vain latvasta . Mariisissa toki näkyy kaikki mitat , mutta osa niistä on ns kiellettyjä mittoja . Jos niitä kuitenkin käytetään , ne rekisteröityvät sahalla vajaalaaduiksi .
Tuosta yhden rungon pilkkomisesta kolmeen osaan voin sanoa kokemuksesta sen verran , että parempi kaksi kunnon tukkia , kun ei ihan kolmea . Millinkin alitus tukkiläpimitasta viimeisen pölkyn kohdalla vie koko pöllin armotta kuitutavaralajiin .

Edellä oli hyvä muistutus siitä , että matriisit ovat todellakin kompromissi , jossa on otettu huomioon sekä puun myyjän että sahan asiakkaiden tarpeet . Matriisi voisi periaatteessa olla vielä paljon tylympikin mo:n näkökulmasta . Rahaa olisi tahkottavissa huomattavasti enemmän pelkästään sahan asiakkaan tarpeita vastaavalla matriisilla . Tukin hinta on kuitenkin helpompi pitää perustellusti maltillisena , kun tehdän vähän tuotantoon heikommin sopivaa dimensiota metsänomistajien mieliksi .