› Keskustelut › Tekniikka › Mittauksen ”kalibrointi”

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4

  • Mittauksen ”kalibrointi”

    Lähetetty: 27.11.2014, 10:44

    Mittalaitteiden kalibrointi
    Motokuski ”kalibroi” mittalaitteet.

    Missään muualla kaupankäynnissä ei ole hyväksyttävää että myyntimittauksen kalibroi ostaja.

    Mikäli ostaja sopii urakoitsijan kanssa että kalibroi vaikkapa -5% ja kompensoimme sinulle 5% enemmän hakkuupalkkiota.

    Mites todistat?

    Onko toiminta rehellistä.

    Tekijä
    abietis
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • mehtäukko 5.4.2015, 07:23

    Torppari kolautti esimerkin:siis arviot ovat arvioita ja niitä voivat esittää vaikka seminologit uppotukkien merkityksestä muikun kutukäyttäytymiseen.
    Aloittajan kysymykseen todistuksesta.Kontrollimittauksesta jää tietenkin tuloste ptl:tain.Näkyy heitto jm:ssä ,kappaleissa ja kuutioissa.
    Liian moni kaupan osapuoli sahaisi omaa oksaansa,että ”antaisi” moton lekkua palstalla liian väärin säädöin.Lisäksi jos ptl on rungosta vähintään 3, jako menisi päin persettä.Pinoissa on kuitenkin kaupan koosta riippuen löydyttävä minimi lpm puuta väkiselläkin,sillä näytön lukeman on täsmättävä katkaisukohdassa millien sisään.

    Moton kuutiointi tapahtuu,-kuten kontrollimittauskin-, pätkittäin.Koneella se on 10 cm lieriöissä,saksilla tyvi ensin 1,3m kohdalta,seuraavaksi 1,5m:n ja jatkuen metrin välein.Muut pölkyt alkavat 50cm kohdalta jatkuen metrin välein.Siis mittapisteet.
    Pölkyt mitataan saksilla ristiin.Jos joku tukki alkaa olla soikea luokkaa 1,5 cm, sen joutuu tarkistusmittailemaan siitä 20-30 pölkyn laverista yleensä toiseen kertaan.
    Motomitan tarkastus pinomitalla on yhtä tarkkaa kuin harakan lento sivutuulessa.

    Kivelänhanttu 5.4.2015, 18:51

    Latvamittaus oli yleisin mittaustapa 80 luvun puoliväliin saakka ja on edelleen virallinen mittaustapa jolla päästään 4 % mittaushaarukkaan ilman rakettitiedettä. Myyn edelleen tällä mittaustavalla keräämäni tuulenkaadot hankintakaupalla. Pystykaupat teen motomitalla. On luotettava mittaustapa ja tulevat mitattua nekin puut jotka jäävät metsään. Olisi mielenkiintoista mitata tukkeja latvamitalla moton jäljeltä ja verrata moton mittaukseen. Kovasti tästä varoitellaan ettei näin saa tehdä. Miksikö ?. Kyllä latvamittaus moton tekemissä tukeissa pysyy myös 4 % haarukassa.

    suorittava porras 5.4.2015, 19:52

    On vähän sama tilanne , kun mitattaisiin aikaa allakalla sekuntikellon asemasta . : )

    Salonpoika 5.4.2015, 21:08

    Vuosien takaa on sellainenkin kokemus että se sekunttikello seisattui ja meni nollille ja jouduttiin mittaamaan sillä allakalla. Leimikkoa oli hakattu motolla reilut 400 mottia kun mittalaite sekosi ja meni nollille. Ei auttanut muu kuin mitata hakattu tavara perinteisin menetelmin. Jo ajetut tukit pyöriteltiin mitattavissa oleviin kasoihin ja ojan pohjalta kuidut nostettiin puutavara-auton pankoille missä ne oli hyvä mitata. Päivä siinä vietettiin, auto, ajokone ja muutama mies. Savotalla sattuu!

    Kivelänhanttu 6.4.2015, 17:04

    Tukkimittaus tukin latvasta antaa luotettavan mittaustuloksen eli oikean kuutiomäärän. Epäileekö suorittava moton mittalaitetta senhän pitäisi antaa sama tulos. Mittaus on vauhdikas tapahtuma kun se tapahtuu karsinnan aikana motossa.

    suorittava porras 6.4.2015, 18:33

    Se manuaalisesti latvasta mittaus ei ole alkuunkaan verailukelpoinen moton mittaustavan kanssa . Kone mittaa pölkkyä jatkuvasti määrävälein millin tarkkuudella.
    Manuaalisesti pölkyn latvasta mitattaessa puhutaan 2cm:n tarkkuudesta (2 sentin tasaava luokitus) . Esim 5 metrisen tukkipöllin(kuusi / E-Suomi) 500/17-luokan tilavuus on taulukon mukaan 152 liraa ja seuraavassa 500/19- luokassa
    180litraa. Tilavuusero kahden läpimittaluokan välillä/sisällä on lähes 20%suuruinen !
    Motolla yksittäistenkään pölkkyjen tilavuuspoikkeama kontrollimittaukseen verrattuna on harvoin yli 4%.
    Jos manuaalisesti mitattu erä on tarpeeksi suuri (=satoja pölkkyjä) , voidaan päästä kohtuullisen tarkkaan tulokseen virheiden tasatessa toisiaan ja leimikon puiden ollessa runkomuodoltaan
    keskimääräisiä .
    Kone kuitenkin mittaa lahjomattomasti joka pölkyn millin tarkkuudella pölkyn muodosta ja metsän sijainnista riippumatta.

    Pölkyn latvasta mittaus on hankintaeriä varten . Koneen kalibrointia ajatellen menetelmä ei ole kuitenkaan riittävän tarkka . Toisaalta hankintapuutkin voi mitata nykyisin sähköisillä saksilla samalla periaatteella , kun motokin mittaa. Tällöin pästän huomattavasti latvasta mittausta tarkempaan lopputulokseen jo pienissäkin mittauserissä.

    Panu 6.4.2015, 19:48

    Mitäs noi sähkösakset on? Pitääkö mitata molemmista päistä?

    Kivelänhanttu 6.4.2015, 19:55

    Kiitoksia suorittava. Kyllä olet oikeassa 2 cm välein tapahtuva paksuusmittaus tekee heittoa pienissä (20) pölkkymäärissä liikaa, suuremmissa pölkkymäärissä sekoaisi muuten. Tästä opin ettei tätä tarkistusta tarvitse enää suunnitella eikä pähkäillä.
    Tämä on hyödyllinen palsta.

    Metsuri motokuski 7.4.2015, 10:13

    Itse olen havainnut että harvoin kuusikoilla on mitään ongelmia mittauksen kanssa. Koivikoissa pääosin käy niin että moton mittaus näyttää enemmän kuin käytännössä puuta tulee. Moton mitalaite mittaa oksakyhmyistä paksuutta enemmän kuin varsinaisesti rungosta. Samoin latvaosan moto tahtoo mitata paljon pienemmäksi mitä mitta on todellisuudessa. Uskon että huonolaatuisessa koivikossa moton mittaus antaa jopa 10 % enemmän puuta kuin sitä todellisuudessa on.

    Yleensä jos puusto on paksuoksaista niin kertymä on suurempi kuin todellinen hakattava puumäärä. Usein sitä kalibroinnissa yritetään kompensoida siten että mittaus otetaan vuoron perään oksaryhmän molemmilta puolin.

    suorittava porras 7.4.2015, 18:13

    Moton mittalaite mittaa jatkuvasti . Ohjelma ei kuitenkaan salli kasvavia mittoja. Oksakyhmyn kohta ”oikaistaan” niin , että vasta edellistä mittauspistettä alempi läpimitta hyväksytään . Tämän takia tarkistusmittauksessa mittaus tehdään oksakyhmyjen välistä .

    Runsasoksaisten puiden todellista suurempi mittaustulos moton kohdalla saattaa johtua siitä , että terät eivä ehdi sulkeutua täysin runkoa vasten oksakyhmyjen välillä . Toisaalta karsintaterän ja puun väliin jää helposti oksanpätkiä , jotka kasvattavat mittaustulosta todellista suuremmaksi .

    Sitten tuohon terien vuolemiseen…
    Aina , kun terä vuolee puuta , se vuolee samalla puun tilavuutta todellista pienemmäksi . Mutkaisten runkojen kohdalla kone mittaa tästä syystä pölkyt helposti liian laihoiksi .

    Viellä kalibroinnista..
    Varsinainen koneen kalibrointi on tehtävä aina karsimalla ja katkomalla tarkastusmittauserään vain suoria ja hyvälaatuisia runkoja . Jokainen puulaji on kalibroitava erikseen .

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4