Meillä kyllä motomitta ja tehtaan tarkistusmitta on pitänyt yhtä. Eikä meille ole annettu sen kummemin ohjeita onko kalbrointi miinuksella vai plussalla, Tehtaalta on tullut aina palaute että mahdollismman tarkaan nollaan niin hyvä on. Samat ohjeet ovat tuttavilla jotka hakkaavat eri yhtiöille. En tiedä mistä tuo Lahtonen tuonkin jutun taas raapaisi. Nuo ovat vain vahingollisia heittoja kun metsänomistajien epäluulo vain kasvaa. Ymmärrän hyvin.

…ja tuosta ”toimihenkilöstä ” sen verran , että ennenaikaisesti
eläkeputkeen joutunut toimihenkilö voi esittä monenlaisia mielipiteitä .

Kyllä minäkin olen sitä mieltä että tarkkana pitää olla, puun ostajien kanssa, mutta huhupuheita ei pidä levittää.

Jos tuollainen Lahtosen mainitsema tapaus olisi, niin miksi se ei ole julkinen. Siinähän oli väite myös laittomasta irtisanomisesta tai työsuhteen purusta?. Toimihenkilöhän olisi vapaa puhumaan ja saisi vielä rahaakin päälle, kun ajaisi asian.
Siis todisteita ei ole. Jos ei ole todisteita niin puheet ovat parjausta.

Tietääkseni myyjä voi milloin vain sanoa että nyt noiden kahden rungon kuutiot tänne ja minä mittaan onko oikein. Motokuskin kai ei tarvitse tarkistusmittausta vaadittaessa tehdä, mutta hänhän tekee niitä säännöllisesti joka tapauksessa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Varmaan näin kun Suorittava kertoo.

Toin tuo myyjän mahdollisuuden esiin vain siksi että se osoittaa että tälläisestä mekkikohtaisesta väärin kaliproinnista jäisi heti kiinni, kun mitään erikoisia etekäteisilmoituksia ei tarvita, vaan koneen mittauksen pääsee tarkistamaan yllättäenkin.

Olen nyt myynyt pienehköjä määriä puuta jo kuusikymmentäluvulta asti ja olen sitä mieltä että motomitta on ehkä kuitenkin tarkin menetelmä mitä olen tänä aikana nähnyt käytettävän. No jaa ehkä kuitenkin se vanha latvamittaus tukilla oli yhtä tarkka. Siinä kun ei ollut tarkoituskaan mitata muuta kuin, latvalieriön mukainen, tekninen kuutiosisältö, mutta oikeuden mukainen se ei kyllä ollut.

Motomitassahan puu todella mitataan hyvinkin monesta kohtaa ja lasketaan kuutiot siitä. Lisäksi kone mittaa jokaisen katkontaan menneen rungon, vaikka se sitten jäisi metsäänkin.
Latvaläpimitan mukainen mitta tukillakin perustuu keskiarvotaulukointiin, eikä siis voi olla tarkka teki mittaaja mitä hyvänsä.
Muut mittamenetelmät edellyttävät erilaisia silmällä arvioitavia kertoimia. Esim. pinomitta on siis enemmänkin arviointia kuin mittausta, oli ammattitaito miten rautainen tahansa.
Upotus on tietysti melko tarkka, mutta se tehdään vasta käyttöpaikalla jos sielläkään. Siinä ei välttämättä ole kaikki puut enää mukana.

Kyllähän tehtaalla tapahtuva kontrollointi väkisinkin näyttää vähän vähempää, jos mittaus tehdään oikein. Ainahan joku pölli karkaa välillä huolellisiltakin tekijöiltä.
Erikseen on sitten ne hommat niinkuin minulla kun kertaalleen maksettua puuta keräilin ja myin hankintana. Kauppasin kyllä ensin pystykaupan tehneelle yhtiölle ja olisin antanut halvemmalla, kun olivat jo kerran ne maksaneet. Sanottiin vain että kyllä ne on sun puitas nyt jo.

Terveisin: Korpituvan Taneli

tuli ”ison talon isännälle” kallis kalibrointi joskus 80 – 90 luvun vaihteessa. epäili moton mittausta. luokoa oli lähemmäs 1000 mottia
laittoi motokuskin / ostomiehen mittaamaan tukit pötköllään, itse oli todistamassa vierellä. kuutiot pieneni huomattavasti ja joutui maksamaan tarkistusmittauksen tuntitaksalla molemmille.
(isäntä oli mti ja itse arvioinut kuutiot pystyyn)