Kun terveet puut eivät lahoa niin mitä kaikkia aineita puilla on lahottajasieniä vastaan? Pihkapuillahan tulee pihkaa kylkeen samantien jos nahka pinnasta rikkoutuu, mitä muita tulehduskipulääkkeitä puilla on lääkekaapissaan?
http://www.yle.fi: ”Yksinkertaisissa eliöissä kitinaasientsyymit ovat osa elimistön suojareaktiota, jolla tuhotaan niihin pyrkiviä loisia…”
Tuija Aronen, Metla: ”Esim. kitinaasientsyymien oletetaan hajottavan koivussa korkeampien sienten soluseinän kitiinikomponenttia hidastaen tai jopa estäen sienen tunkeutumisen…”
http://www.huonekasvit.net: ”Useimmat lihikset (=lihansyöjäkasvit) eivät pysty sulattamaan saalista aivan täysin olemattomiin, koska niiltä puuttuvat kitinaasientsyymit. Hyönteisten ulkokuori, joka on siis kitiiniä, jää jäljelle.”
Tätä entsyymiä on yritetty siirtää koivuun ja parantaa täten niiden tuholaiskestoa.
Pähkäilijän aloitus on varmaan paras koko vuonna. Yksinkertaisen ytimekäs ja erittäin mielenkiintoisesta asiasta. Kuten Leevi hyvin arvasi, niin en voisi olla asiasta kiinnostumasta. Kitaaniyhdisteistä en ole ikinä edes kuullut, joten täytyy mennä pelkällä maalaisjärjellä.
Yksittäinen puu voi olla heikko, mutta vaikka tuhannen hehtaarin metsikönä huomattavasti vahvempi. Silloin puut voivat tuhon kohdatessa selvitä. Siementäjiä jää aina edes muutamia saamaan aikaan uusi kestävämpi sukupolvi. Luonnossa on ainainen kilpailu eri lajien kesken. Huonoimmat poistuvat joka sektorilla, joten vallitsee eräänlainen pattitilanne, jossa kehitystä tapahtuu, mutta suhteet eivät muutu. Koska puita on kasvanut jo satoja mljoonia vuosia, niin niiden systeemi on pakostakin hyvä. Kerron lisää kun pystyn sisäistämään asian. Aloittajan kysymykseen on pakko löytyä tutkimusrahaa.
Muistelen joskus lukeneeni puiden omaavan aktiivisia ja passiivisia mekanismeja lahoamista vastaan. Puiden pintaosassa lahottajasieniä vastaan suojaa korkea vesipitoisuus ja alhainen happipitoisuus. Puun sisäosissa sienirihmastojen kulkua vaikeuttaa puun solurakenne ja puiden tuottamat kemialliset aineet. Havupuilla erilaiset pihka-aineet eli fenolit rajaavat lahottajasienten leviämistä ja lehtipuilla noita kemiallisia aineita kutsutaan tanniineiksi.
Tähän olisi hyvä saada oikein asiantuntijan kommentti puun keinoista ja mahdollisuuksista ”taistella” lahottajasieniä vastaan.
Puun rakenne vaikka koivulla on kuin verisuonet. Mahlaan joutuessaan se kadottaa itsensä, joten sisään ei pääse kukaan.
Mahlanimijät taas voisivat oikeastaan sopia koivun selviytymistarinaan. Entäs jos koivu pystyisi tuholaisten tullessa tuottamaan sellaista ainetta, joka toisi tuholaisen saalistajia luokseen? Ihmiset mieltävät koivunkin jonkinlaiseksi kasvattamisen arvoiseksi puuksi, nykyään. Uskokaa pois. koivu ei tiedä asiasta mitään. Se elää vaan niillä resursseilla, jota sille on annettu.
Se ei kasvata lehtiään ihmisten iloksi, vaan omaksi.
Säälittävää on kun maailman johtavaksi tutkimusmaaksi kutsuttavaa Suomea ei kiinnosta tulevaisuus.
Mitä tätä enää enempää tutkimaan, tuossahan tämä alkaa olla ns. pähkinänkuoressa, SJ:n analyysoimana:
##
Puun rakenne vaikka koivulla on kuin verisuonet. Mahlaan joutuessaan se kadottaa itsensä, joten sisään ei pääse kukaan.
…
Uskokaa pois. koivu ei tiedä asiasta mitään. Se elää vaan niillä resursseilla, jota sille on annettu.
Se ei kasvata lehtiään ihmisten iloksi, vaan omaksi.
##
Muutama jatkokysymys kuitenkin heräsi, kuten keskustelupalstan henkeen kai kuuluukin:
1. Joutuuko se koivu sinne mahlaan? Vai verisuoni? Olipahan kysymyksessä kumpi vaan niin kun se ”kadottaa itsensä”, häviääkö se samalla myös meidän ihmisten havaintomaailman ulkopuolelle?
2. Mihin perustuu tietosi tai havaintosi siitä että koivu ei muka tietäisi olevansa koivu?
3. Koivun lehdet ovat hyvin tarpeellisia esim. saunavastassa/-vihdassa, kummin vaan. Joten kyllä se koivu kasvattaa niitä lehtiä myös ihmisten iloksi. Saattaa toki tehdä sen tietämättään, (ks. kohta 2).
Lisäys: Toivotatvasti löydät työpaikan. Kannattaisi kysyä esim. jostain metsäntutkimuslaitokselta tai vastaavasta.
Harmi kun Metlan Pekka K ei ole enää palstalla vastailemassa kinkkisiin kysymyksiin.
Lahottajasienet eivät välitä puun elämisestä, esimerkiksi maannousema pystyy lahottamaan myös elävää puuta. Puiden ollessa kuoreltaan ehjiä niiden kuori suojaa niitä lahottajilta. Sen jälkeen kun puun kuori saa kolhun niin lahottajat pääsevät puuhun sisään tuhoamaan myyntikelpoista puumateriaalia. Samoin liian suurien oksien karsimisella päästetään lahottajia puiden sisään.
Aihetta on tutkittu Suomessa, vaikka itse ei asiasta tiedä niin muut saattavat tietää. Aiheesta löytyy googlaamalla ”lahottajasienien toiminta” runsaasti tietoa. Esimerkiksi TKK:n luentokalvot:
Kemiallistan aineiden lisäksi puulla on tosiaan sujanaan mekaaninen este lahottajille, eli kuori.
Aikanaan oli myös sellainen suoja kuin talvi. Nykyisin kun jopa sahapuuta hakataan kesälläkin ja raskailla koneilla. Ei hyödynnetä talven antamaa mekaanista ja biologista suojaa. Talven antamalla biologisella suojalla tarkoitan sitä että puu ei talvella kertakaikkiaan ota vastaan tuholaista ja tuholainen ei pysty talvella edes yrittämään leviämistä.
Talvihakkuut kunniaan, niin ei tule kuorivaurioiden takia sienitauteja.
Turha hihkua että ”tänä päivänä” sitä ja ”tänä päivänä” tätä. 70-luvulla kesähakkuut olivat hyvin vähäisiä. Kuitenkin puun käyttö teollisuudessa alkoi olla nykyistä mittaluokkaa.
Eilen tai toissapäivänä tuli radiosta uutinen jostain väitöskirjasta tjsp jossa oli tutkittu kuusen aineosia. Tais olla nikotiiniä ja kofeiiniä ainakin mitä kuusen kerkistä löytyy. Ei googletus tuottanut tulosta että aihe löytys
Tämä ei ihan kuulu ketjun otsikkoaiheeseen, mutta pistetäänpä nyt muistiin kuitenkin. Äskettäin luin artikkelin, jossa puhuttiin KUUSIKIPSISTÄ. Siis kuusen purusta tehdään kotimaista ja ympäristöystävällistä kipsausmateriaalia, jolla on paljon hyviä ominaisuuksia verrattaessa tavanomaiseen kipsikipsiin tai lasikuituun (mm. keveys, hengittävyys, tuoksu…).
Kukapa tietää, vaikka kuusipuussa olevat kitinaasientsyymin tyyppiset yhdisteet jopa estäisivät pitkään kipsissä hautuvan ja riutuvan raajan ennenaikaisen mätänemisen.
Kuusikipsiä on kehitellyt Keski-Suomen keskussairaalassa työskentelevä kipsimestari.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.