Meillä seuralla 30 ja saivat yhteislupa-alueelta kolme lisää vielä ennen uutta vuotta. Kaikki käytettiin ja 48 elukkaa kaatui. Paljon vielä jäi hirvimiestenkin mukaan.
Sahalan paroonilla on sellainen kovaääninen laivantorvi jolla säikyttelee hirvet pakoon. Tarkkailee säännöllisesti metsäautoteitään pitkin mahdollisia kutsumattomia vieraita. Kattavan metsätieverkoston avulla tuholaiset on helppo rajata pienemmälle alueelle.
Kuinkahan monen päivän päästä hirvi sitten tottuu pahempaankin ääneen? Naapurilla on ihan luvan kanssa hankittu strattipistooli tuohon hommaan, mutta en ole kovinkaan vakuuttunut sen tehosta.
Monet vakavammat metsätuhot olisi aivan hyvin estettävissä jos metsänomistajat vaivautuisivat talviaikaan hiukan tiluksiaan vaikka edes kerran viikossa kiertelemään. Tyyli vapaa ja varustus kunhan kiertävät ja hiukan meteliä tosiaan kannattaa pitää. Pitempikestoista kuin ampuminen. Siihen hirvi ei reakoi jos samaan aikaan ei lähistölle napsahda luoti tai saa itseensä osumaa. Tuo meteli karkottaa hirvet alueelta moneksi päiväksi joten taas seuraavan viikon vastaava riittää pitämään ne pois. Ei se montaa kertaa samaan suuntaan pyri jos häiriöt ovat samassa paikassa liian usien. Olen tässä aika kokenut koska näinä viime vuosina on kyllä saanut tätäkin jonkinverran usein harrastaa. Toivottavasti tämä talvi menee helpommissa merkeissä. Yksi ongelma-alue on jo kyllä tiedossa ja sinne tänäänkin pitää suunnata. Onneksi on tuossa lähellä.
Oman palstan puolikesyt hirvet eivät huutelusta ja kintaiden yhteen hakkaamisesta juurikaan säikkyneet. Siirtyivät jonkin matkaa, pysähtyivät välillä katsomaan taakseen ja löntystelivät jonkun sata metriä ja olivat taas seuraavalla kerralla paikalla.
Löysin kirpputorilta paineilma-sumutorven, jonka kyljessä luki 137 dB. Yllätin hirvet taimikossa noin 50 metrin päästä ja töräyttelin sillä pitkään sarjan. Joutuivat paniikkiin ja lähtivät kuin tykin suusta, hirvittävä rytinä, kaksi kaatui ennakkoraivaustyömaan riukuviidakkoon rähmälleen. Jos olisivat lähteneet vastakkaiseen suuntaan olisivat päätyneet valtaojaan ja vaihtaneet hiippakuntaa koko lauma.
Merkinantotorven tai sumutorven nimellä löytyy painepakkauksella varustettuja. Motonetissakin näkyy olevan jokin halpa, mutta ei mainita äänentasoa.
Jalkapallon MM-kisoista jokin vuosi sitten tuli tutuksi puhallettava pitkä torvi, vuvuzela, sellaisellakin voi saada 130dB:n äänentason jos keuhkot ovat kunnossa.
Jos asuu lähellä metsiään, näillä voi ehkä helpottaa henkilökohtaista ongelmaa ja siirtää se toisille.
Jos torvella töräyttelee, on ehkä syytä olla kuulosuojaimet päässä. Minulla on perintönä tullut hirvitorvi. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus lienee ollut kaadosta ilmoittaminen hirvimetsällä, ennen kännykkäaikoja.
Tutustuin joskus 20 vuotta sitten visakoivun kasvattajan arkeen Etelä-Savossa. Housuni olin sotkea, kun yhtäkkiä keskellä taimikkoa alkoi huutaa hälytyspilli kuin ambulansilla. Oli aktiivinen mo hankkinut hirvituhon estoon epäsäännöllisen säännöllisesti älähtävän ämyrin. Kertoi jonkin aikaa uutuuden käyttöönoton jälkeen emähirven koivustaneen visojen latvoja kuin ei mitään, vasa vähän hörhisti korviansa ja apehti taas.
Konsteja hirvien karkottamiseen löytyy. Joskus pienikin asia saa hirvet pakenemaan silmittömästi. Olen parikin kertaa nähnyt lähietäisyydeltä lähdön vailla vertaa. Molemmilla kerroilla olen onnistunut lähestymään aterioivia hirviä tuulen alta runsaan 10 metrin päähän. Pienen tuulenpyörteen viemä hajuviesti hirvien sieraimiin on saanut ne sekunnin murto-osassa pakenemaan silmittömästi. Oikein jymähdys on kuulunut , kun lihakset sinkoavat elukat pakolaukkaan. Täytyy tunnustaa,että ko lähestymistilanteessa ”velimatin” sieraimet osoittivat tiiviisti hirvien suuntaan . Ihan vain varmuuden vuoksi?
Edellä mainittuihin keinoihin liittyen , miksi tyytyä starttipyssyyn jos isännällä tai emännällä on haulikko . Hirvien aterioidessa on mahdollista hiippailla hyvin lähelle,ilmiantaa itsensä ja lähettää hallittuja ohilaukauksia hirvien perään , ei kohti. Takaan , että ne elukat ei ihan heti siihen taimikkoon palaa. Jossakin tapaukseessa pakeneva hirvi voi törmätä puihin ja taittaa niskansa. Tuolloin on parempi , että hirvestä ei löydy hauleja.?
Jossakin tapaukseessa pakeneva hirvi voi törmätä puihin ja taittaa niskansa. Tuolloin on parempi , että hirvestä ei löydy hauleja.
Tuskin siitä mädänneestä raadosta (tai luurangosta) kukaan edes etsisi hauleja. Minä en ainakin tuossa tilanteessa ilmoittaisi niskansa taittaneesta hirvestä kenellekään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.