Meillä seuralla 30 ja saivat yhteislupa-alueelta kolme lisää vielä ennen uutta vuotta. Kaikki käytettiin ja 48 elukkaa kaatui. Paljon vielä jäi hirvimiestenkin mukaan.
Ei se Sahalan kiertoviljely, kuusen jälkeen aina lehtipuu, oikein onnistu nykyisellä hirvikannalla. Suuri murhe ainakin täälläpäin on lahon kuusikon uudistaminen kuuselle.
Aitaamalla, ei muuten. Ja siihen vain pitää alkaa totuttautua. Ei tämän maan politiikkaan yhtäkkisiä liikkeitä sovi joten metsää pitää kasvattaa metsän ehdoilla eikä elukoiden kasvattajien ehdoilla. Laiska ei parane olla. Siitä se järkikin joskus alkaa löytyä kun aitojen valitusvirsi kuuluu maan hallintoon asti. Sehän kait aika nopeaan varmasti saisi luontoväkeäkin taas ärtsyyntymään. Sehän lähes rajoittaa jokamiehen oikeuksia kun pitää kumartaa aidan välistä. Ja varoa hipiäänsä.
Jos palataan tuohon alkuperäiseen kysymykseen, niin paikallinen metsästysseura käytti luvistaan 100% ja talvehtimaan jäänyt hirvikanta putosi n.30% viime vuoteen verrattuna. Jäljelle jäänyt kanta tällä hetkellä hieman alle 3 hirveä/1000 ha. Keskusteluyhteys seuraan on asiallinen ja hirvikantaa on tarkoitus leikata vielä tänäkin vuonna.
Ate ketoi painavaa tietoa mutta vain omalta alueeltaan. Tiedoista selviää se että pyyntilupia oli anottu selvästi liian vähän. Enempikin olisi varmaan noita tuhoeläimiä kaatunut. Ennakkoon haettavat pyyntiluvat olivat siis tässäkin tapauksessa rajoittamassa täysimääräistä hirvikannan harvennusta. Siksipä niistä olisi päästävä eroon.
Hirvien aiheuttamat taimikkotuhot, metsien kuusettuminen ja liikenteen hirvikolarit ihmishenkien menetyksineen jatkuvat nykykäytännöllä. Hirvien laskentakin on aivan turhaa, koska hirvi on laumaeläin ja siirtyy ruuantarpeen ja petoeläimien pelossa monesti viereisten seurojen alueelle.
Laskenta ei satu kohdalleen koskaan, koska hirvet vielä lisääntyvät ja hirvijahtiin on aikaa lähes vuosi laskentatapahtumasta.
Ate ajattelee, että hänen omatunto on puhdas, kun kaatoluvat on käytetty ja jäävä kanta omalla alueella jäi olevinaan siedettäväksi. Näin ajatellen hirviriesa jatkuu hamaan tulevaisuuteen.
Mehänpojalle: Kyllä se aten omatunto on puhdas, jos ei ihan vitivalkoinen, niin ainakin luonnonvalkoinen tässä asiassa. Vuosi sitten hirvikanta oli aivan liian vahva, kuten luvuistakin voi päätellä. Paikallisen metsästysseuran ja sen uuden puheenjohtajan kanssa tuli pidettyä aiheesta parikin palaveria, sekä harrastettua muita tavalliselle tallaajalle sopivia vaikuttamiskeinoja. Lopputulemana oli, että hirvilupiin tuli roima korotus ja kaikki hirvetkin saatiin ammuttua. Sitä en osaa sanoa, että mikä oli kenenkin ansiota tässä tapahtumaketjussa, mutta tottakai olen tyytyväinen lopputulemaan (vaikka enemmänkin niitä lupia olisi voinut tulla).
Jonkinlainen hirvilaskenta kuitenkin pitäisi olla, mutta muutoin olen hyvinkin samaa mieltä kanssasi.
Tänään totesin Pohjois-Satakunnan tiluksien tilanteen hirvien suhteen suht turvallisluonteiseksi joten laitoin kaikki aidat talveksi ”kylmiksi”. Toki käyn silloin tällöin varmistuskierroksen alueilla että on hereillä jos jostain päin alkaa hirviä alueille tulla. Kyllä uusi jahtipäällikkö oli tehokas ja sai siellä homman toimimaan. Paljon se tosiaan on seuran asenteista kiinni kuinka metsästys todellisuudessa auttaa hirviongelmaan.
Planter: ”…Ei se Sahalan kiertoviljely, kuusen jälkeen aina lehtipuu, oikein onnistu nykyisellä hirvikannalla…”
Ei onnistu, ei.
Mutta onnistuu sahalassa, jossa on maata 1100 hehtaaria, jolloin omistaja hakee omat hirviluvat (riittävästi). Mikäli hirviä näkyy vielä talvella, ne ajetaan muiden iloksi. Olen liikkunut kartanon mailla monena syksynä enkä ole kohdannut yhtään hirvikärpästäkään.
Mutta onnistuu sahalassa, jossa on maata 1100 hehtaaria, jolloin omistaja hakee omat hirviluvat (riittävästi).
Aivan sama vaikka noin pieni alue ammutaan tyhjäksi. Sillä ei ole mitään merkitystä hirvikannan kanssa. hirvi kävelee alueen päästä päähän vajaassa tunnissa. Jutun pointti on, että hirvet ajetaan talvella pois.
MJO on oikeassa, tuossa Sahalan hommassa. Toki se että Sahalan parooni hakee omat luvat ja vahtii vielä että ne ammutaankin tekee hyvää alueella. Kuitenkin se että tuhoja ei tule on kyllä silti tuon talvisen karkotustoiminnan ansiota pääasiassa.
Tiedätkö Anton miten tämä parooni tuon karkoituksen käytännössä tekee? Silloin vierailulla puhuttiin hirvipilleistä, mutta tietääkseni ne ovat pääasiassa kutsumiseen tarkoitettuja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.