Jos Berza minua tarkoitat, en ole muistaakseni väittänyt osaavani laskea, kuinka paljon hirvikannan alasajo lisäisi hakkuumahdollisuuksia. Määrää enemmän hirvikanta vaikuttaa laatuun, ja sitä laadukasta tukkipuuta tarvitaan metsänomistajien tulojen turvaamiseksi. Puusta rakentaminen on myös biotaloutta.

”Eihän ne hirvet estä aivan kaikkea puuntuotantoa, mutta ehkä kuitenkin puuntuotannon noston 100 > 200 miljoonaan.” Lause on tosiaan hieman huonosti muotoiltu, mutta viittaa Antonin väittämään, että puuntuotanto voitaisiin nostaa helposti 200 miljoonaan mottiin, jollei hirviä olisi. Yritin kai sanoa, että hirvet söisivät osan tavoitellusta kasvun/laadun lisäyksestä, mutta kuinka paljon, se riippuisi muun muassa puulajeista joita viljeltäisiin ja olisivatko ne jalostettua siementä.

Järjestin a jalkasen kanssa muutama vuosi sitten nimimerkkien tapaamisen Korholan kartanossa rautalammilla. Nimimerkit pääsivät tutustumaan sahalan kartanon paroonin velijussijalkasen puuntuotantoon. Parooni osaa numerot ainakin kohtalaisesti. Hän sanoi, että hänen metodeillaan tässä maassa olisi helppo tuottaa 180 miljoonaa kiintokuutiometriä laadukasta puuta vuodessa. Kukaan ei väittänyt vastaan. Eikä täälläkään yksikään minut henkilökohtaisesti tunteva palstalainen ole kyseenalaistanut tuotakaan väitettä. Ainoastaan puskan takaa huutelijat, jotka eivät uskalla tulla näkyviin, (paljastuisi viiteryhmä ja motiivit) räkyttävät kuin piskit (sekundasudet).

Majoitus- ja kokoontumispaikka oli korholan kartano. Sahala on siitä parin kilometrin päässä.

Jos koko Suomen metsäpinta-ala valjastettaisiin todella tehokkaaseen puutuotanto käyttöön tuo 180 milj voi olla ihan realistinen. Tuskin tuohon määrään edes nyk.hirvikanta isoa lovea tekisi. Kylläkin puun valintaan ja laatuun sillä olisi vaikutusta. Syy siihen että päästään ”vain” 100 milj. ei ole hirvikannassa, vaan repaleisissä palstoissa ja monilla eri medoteilla metsiinsä suhtautuvissa maan omistajissa.